Tyypin 2 diabeteksesta voi parantua laihduttamalla ja liikkumalla. Meillä on siitä hyviä esimerkkejä.

Professori Hannele Yki-Järvinen HYKSistä muistuttaa, että tyypin 2 diabetes on sairaus, johon voimme vaikuttaa elintavoilla, toisin kuin tyypin 1 diabetekseen eli lapsuusiän diabetekseen.

Kohtuudella ruokaa

Normaalipainon tavoittelu on paras keino ehkäistä tyypin 2 diabetesta ja myös hoitaa sitä. Oleellista on säännöllinen ruokarytmi, jotta verensokerit pysyvät tasaisina. Siis mieluummin usein ja vähän kerrallaan kuin harvoin ja suuria annoksia.

Diabeetikon ruoka on laadultaan samaa kuin muillekin suositellaan: siinä on vähän rasvaa, sokeria ja suolaa, mutta runsaasti kuitupitoisia ruoka-aineita, kuten vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja viljatuotteita.

Kahvipöydässä diabeetikon, kuten myös muita valtimosairauksia sairastavien, valinta on vähärasvainen pulla tai marjapiirakka, kahviin voi lisätä makeutusainetta. Kevytlimu tai kivennäisvesi on parempi vaihtoehto kuin sokerilimu.

Jo viiden prosentin painonpudotuksesta on hyötyä diabeetikolle. Se tarkoittaa 70 kiloisella 3,5 kilon pudotusta. Laihduttaessa tärkeää on vähentää kaiken ruoan, mutta erityisesti kovan rasvan määrää. Kovaa rasvaa tulee muun muassa maitotuotteista ja lihasta.

Tupakointi on diabeetikolle haitallista, koska se supistaa ja kovettaa verisuonia. Lopettamalla vähentää sepelvaltimotaudin ja jalkojen verenkiertohäiriön eli katkokävelyn vaaraa.

Rutkasti arkiliikuntaa

Diabeetikko hyötyy säännöllisestä liikunnasta, koska se parantaa sokeritasapainoa ja laskee verenpainetta. Se myös laskee kokonaiskolesterolia ja nostaa hyvää HDL-kolesterolia. Liikunta myös auttaa kadonneen vyötärön metsästyksessä.

Liikuntasuositukset ovat tuttuja, ne eivät poikkea muiden ohjeista. Siis 4–5 kertaa viikossa, vähintään puoli tuntia päivässä. Riittävän päiväannoksen voi kerätä myös esimerkiksi kahdesta varttitunnin pätkästä.

Itselleen voi valita sopivan lajin, diabetes sinänsä ei aseta sille rajoja. Reipas arkiliikunta, kävely, siivous tai puutarhatyöt ovat nekin aivan kelpo tapoja liikkua, jos ne hieman hengästyttävät. Viime aikoina on saatu näyttöä siitä, että myös voimalajit, esimerkiksi kuntosaliharjoittelu, soveltuvat diabeetikolle.

Ennen liikunnan lisäämistä kannattaa keskustella lääkityksestä ja ateriarytmistä lääkärin tai diabeteshoitajan kanssa.

– Jos pääsee mukaan diabetesryhmään tai liikuntaporukkaan, tulosten saavuttaminen on helpompaa kuin yksin pakertaen, Hannele Yki-Järvinen toteaa.

Omenalihava vaarassa

Yki-Järvinen vertaa diabetesta pinnan alla vaanivaksi jäävuoreksi. Jos se pulpahtaa pintaan eli sairaus puhkeaa, sen hoitoon on tartuttava heti tarmolla. Tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 250 000 suomalaista ja vastaava määrä on vaarassa sairastua tai on jo saanut taudin tietämättään.

Aikuisiän diabetes on kavala tauti siksi, että se ei tunnu juuri miltään mutta lisää huomattavasti sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Kun hoidetaan diabetesta, suojellaankin ensi sijassa sydäntä. Sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, aivoinfarkti ja jalkojen valtimotauti ovat niitä sairauksia, joita tehokkaalla diabeteksen hoidolla pyritään estämään. Lisäksi diabetes voi vaurioittaa silmiä, munuaisia ja hermostoa.

Tyypin 2 diabeteksessa verensokeri on koholla. Diabeteksesta puhutaan, kun paastosokeri ylittää seitsemän millimoolia litrassa verta (mmol/l) tai kahden tunnin sokerirasituksessa tehty arvo 11 mmol/l.
Tautia edeltää yleensä metabolinen oireyhtymä eli insuliiniresistenssiksi kutsuttu rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Sen yksinkertaisin mittari on mittanauha: metabolinen oireyhtymä puhkeaa, kun naisen vyötärönympärys on yli 80 senttiä ja miehen yli 94 senttiä.

– Vyötärönympärys kertoo niin sanotusta omenalihavuudesta. Omenan muotoisessa vatsassa ylimääräinen rasva kertyy vatsaontelon sisään ja usein maksaan. Juuri maksan rasvoittuminen on metabolisen oireyhtymän keskeinen syy, Yki-Järvinen selventää.

Rasvan kertyminen maksaan heikentää insuliinin kykyä vähentää maksan sokerituotantoa eli maksan insuliiniherkkyyttä, jolloin verensokeri kohoaa. Rasvamaksa voi kehittyä normaalipainoisellekin.

Sokeriarvojen lisäksi tyypin 2 diabeetikon triglyseridirasvat ovat usein koholla, (yli 1,7) ja hyvä (HDL) kolesteroli matalalla (naisilla alle 1,3, miehillä alle 1,0). Verenpainekin voi olla koholla, tavoitteena on alle 130/85 mmHg.

Stressi osasyyllinen?

Uutta ja samalla huolestuttavaa nykykehityksessä on se, että tyypin 2 diabetesta todetaan yhä nuoremmilla. Aiemmin sen katsottiin olevan yli 30-vuotiaiden vaiva, nyt Lastenklinikalla on löydetty 16-vuotiailtakin aikuistyypin diabetesta. Syypäänä on lähes yksinomaan kulovalkean tavoin leviävä lihavuus.

– Tauti voi puhjeta normaalipainoisellekin, mutta valtaosa on ylipainoisia. Usein potilaan suvusta löytyy aikuistyypin diabeetikkoja tai ainakin ylipainoisia, Yki-Järvinen kertoo.

Perinnöllisyyden lisäksi metabolisen oireyhtymän ja diabeteksen välisten yhteyksien taustalla saattaa piillä stressin tai tulehdusreaktion säätelyyn liittyviä seikkoja. Sikiöaikaisella kasvuympäristöllä voi olla sormensa pelissä tässä asiassa. Myös masennuksen on todettu altistavan diabetekselle.

Pahoinvointi syynä

Hannele Yki-Järvisellä on diabetekselle ja sitä edeltävälle metaboliselle oireyhtymälle oma nimitys, joka kuvaa taudin syitä.

– Kutsun tätä tautia pahoinvointisyndroomaksi. Ihmiset voivat huonosti, siksi he sairastuvat diabetekseen.

Pahoinvointi johtuu Yki-Järvisestä siitä, että olemme hukanneet aidon välittämisen toisista. Työtä on liikaa ja aikaa lapsille ja läheisille liian vähän. Sukulaisetkin ovat jääneet kauas, kun väki on muuttanut työn perässä etelään.

– Ei ole ihme, että diabetes yleistyy, kun perheet eivät ehdi pysähtyä yhteisille aterioille, koululiikuntaa on vähennetty ja välipalat kuitataan karkilla.

Syöminen on nopea nautinto, jolla korvataan kaikkea sitä, mikä tekisi ihmiset oikeasti onnellisiksi.Yki-Järvinen ihmettelee, että tupakointi on saatu kuriin mutta elintarviketeollisuus saa tuoda markkinoilla vaikka millaista ruokaa. Ihmiset tekevät arkisia valintojaan sen perusteella, mitä on tarjolla ja mihin hintaan.

– Jos grillimakkaran hinta olisi viisikertainen verrattuna luomutomaattiin, se varmasti ohjaisi ostamista terveelliseen suuntaan.

Kuitupitoisia ja vähärasvaisia ruokia ei Yki-Järvisen mukaan pysty edes syömään sellaista määrää, että lihoo. Hampurilaisten kaltaisia kaloripommeja sen sijaan jaksaa mättää sisäänsä useita, eikä nälkä sittenkään pysy pitkään loitolla.

Yki-Järvinen kuuluttaakin yhteiskunnalta järeitä otteita lihavuusepidemian ja ihmisten pahoinvoinnin hoitamiseksi. Tässä tarvitaan esimerkiksi verohelpotuksen suuntaamista terveellisiin elintarvikkeisiin tai niiden vanhempien palkitsemista, joiden lapset liikkuvat riittävästi.

– Jos tietokonetta saisi käyttää vain työntekoon ja television katselua rajoitettaisiin perheissä, ihmiset liikkuisivat enemmän, söisivät terveellisemmin ja olisivat onnellisempia, Yki-Järvinen uskoo.

Tärkeä insuliini

Insuliinihormonin tehtävänä on auttaa sokeria siirtymään verestä solujen käyttöön ja lisätä sokerin varastoitumista maksaan ja lihaksiin. Tyypin 2 diabeetikolla haiman insuliinintuotanto on vähentynyt – sitä kyllä erittyy, mutta ei tarpeeksi. Tämä näkyy kohonneina verensokeriarvoina.

Diabeetikon ”paras ystävä” on insuliinihoito, erityisesti iltaisin ennen nukkumaanmenoa otettu insuliinipistos. Sen määrää säädellään itse tehdyillä sokerimittauksilla.

– Aktiivinen iltainsuliinin käyttö on tärkein syy siihen, että suomalaisten diabeetikkojen sokeritasapaino on viime vuosina parantunut, Hannele Yki-Järvinen korostaa.

Insuliinivalmisteiden lisäksi tarvitaan suun kautta otettavia diabeteslääkkeitä, joista tärkein on metformiini. Sokeritasapainoa voidaan parantaa myös sulfonyyliurealla ja DPP-4-estäjillä. Potilaat reagoivat lääkkeisiin eri tavoin, joten hoito räätälöidään kullekin yksilöllisesti.

Yhtenä vaihtoehtona on pistoksena annettava GLP1-analogi, joka on liskon myrkystä eristetty lääke. Se parantaa sokeritasapainoa ja pudottaa jonkun verran painoa. Osalle pistos aiheuttaa pahoinvointia, mutta toiset sietävät sitä hyvin ja hyötyvät siitä.

– On hullua, että potilaiden täytyy pistää itseensä kahdesti päivässä liskon myrkkyä, kun saman voisi hoitaa syömällä viisaasti ja liikkumalla tarpeeksi, Yki-Järvinen harmittelee.
Usein tarvitaan myös verenpaine- tai kolesterolilääkkeitä sekä mini-Disperiniä vähentämään veren hyytymistä.
Nykyisin diabetesta hoidetaan – onnistuneesti – myös laihdutusleikkauksilla. Yki-Järviseltä tämä ei saa kiitosta:
– Kestävä ratkaisu olisi se, että keskityttäisiin ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen, jotta he jaksaisivat huolehtia paremmin itsestään eikä ongelmia pääsisi syntymään.

Lue lisää sisäelinrasvasta.

Hyvä Terveys/Nina Riihimaa