Tämän hetken mielenkiintoisimmat termit kylmähyllyllä ovat lähes taikasanoilta kuulostavat lactobacillus, bifidus ja asidofilus. Ne ovat aika hienoja nimiä bakteereille, jotka on siirretty terveestä suolistosta jogurttipurkkiin.

Jokainen tuntee nimeltä Gefilus-mehut ja Olo-jogurtit, kaurapohjaiset Yosat, Activiat ja Actimelit sekä niiden makeilevat ja mahtailevat lupaukset vastustuskyvyn ja ruoansulatuksen tehostamisesta. Valikoima jatkuu apteekeissa ja luontaistuotekaupoissa: on masuja helliviä kapseleita, tippoja ja jauheita.

Elintarviketeollisuus ottaa hurmioissaan kaiken irti näistä hyötybakteereista, mutta kyllä niitä hehkuttavat myös tutkijat, lääkärit ja kuluttajat.

Kysyimme suolistomikrobistoon erikoistuneelta dosentti Pirkka Kirjavaiselta, millaista suojaa probioottituotteita saa?

- Probioottien markkinointi vastustuskyvyn parantajina on aika yliampuvaa. Säännöllisellä probioottien käytöllä on voitu vähentää pienten lasten sairastelua ja hengitystieinfektioita. Aikuisilla tulokset eivät ole olleet yhtä yksiselitteisiä, vaikka flunssan kesto on lyhentynyt ja oireet ovat helpottaneet. Jos joku aivastaa sinua päin, probioottien antamalla lisäsuojalla lienee vähän merkitystä.

- Parhaat tulokset on saatu erilaisten ripulitautien hoidosta ja ehkäisystä. Jos haluaa suojaa flunssalta, kannattaa kokeilla ensimmäiseksi kantaa tai sekoitusta, jonka on osoitettu ehkäisevän infektioita ja vahvistavan vasta-ainetuotantoa. Probioottien teho on yksilöllistä, joten mikä tehoaa toisella, ei välttämättä toimi itsellä. Parhaiten probiootit sopivat ennaltaehkäisyyn esimerkiksi influenssakauden tai matkan alussa.

- Täysin terveille  jatkuva probioottien syöminen ei ole tarpeellista. Tosin jotkin vaikutukset näkyvät vasta pitkäaikaiskäytössä. Sellainen voisi olla esimerkiksi pro­biootin kyky sitoa ruoan homemyrkkyjä, minkä takia niillä voitaisiin ehkäistä tulevaisuudessa myös paksusuolisyöpää.

Lue lisää maitohappobakteereista.

Mirkka Helkkula/Hyvä terveys    Koko artikkeli julkaistu HT 1/2012