Väkivaltaiselle pyyntö on vaatimus ja toisen katse mulkoilua. Aggressiivinen ihminen tulkitsee lähestymisen hyökkäyksenä. Hän vastaa siihen lyömällä.

Sosiaalipsykiatrian dosentti Riittakerttu Kaltiala-Heino yrittää kuvailla väkivaltaisesti käyttäytyvän ajatuksia. Se on vaikeaa, sillä käyttäytymiseen vaikuttavat niin monet asiat: menneisyys, nykyinen elämäntilanne ja persoonalliset ominaisuudet.

Säännöt eivät kiinnosta

KÄyttäytymishäiriöt alkavat usein jo lapsena. Epäsosiaalista ja aggressiivista tyttöä tai poikaa hyljeksitään koulussa ja hän hakeutuu jengeihin, joissa sääntöjä rikotaan: lintsataan koulusta, varastellaan ja käyttäydytään entistä väkivaltaisemmin.

Kun vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsestaan ja valvomaan teini-ikäisen menemisiä, lapsi syrjäytyy. Hänestä tuntuu, ettei kukaan välitä hänestä, eikä hänen tarvitse välittää kenestäkään. Jos on lapsena lyöty tai on nähnyt lapsuudessaan hakkaamista, käyttäytyy nuorena ja aikuisena helposti samoin.

Vaikea lapsuus, traumaattiset kokemukset ja jatkuva koulupinnaus eivät välttämättä saa ihmistä lyömään toisia. Ne ovat vain väkivaltaiseen käytökseen johtavia riskejä.

– Luonteeltaan impulsiivinen, riskejä ottava, koko ajan uutta kaipaava ihminen hyökkää muiden kimppuun helpommin kuin levollinen persoona, Kaltiala-Heino kuvaa.

Kun ihmisen asenne on kielteinen, hänellä on kehnot sosiaaliset taidot ja heikko ongelmanratkaisukyky, syntyy helposti riitoja, joiden ainoa ratkaisu on hyökätä. Aggressiivisesti käyttäytyvä ihminen tulkitsee toisten käyttäytymisen automaattisesti aggressiiviseksi ja vastaa samoin. Se voi johtua siitä, että isä hakkasi häntä pienenä tai siitä, että hänellä on vaikeuksia hahmottaa sosiaalisia tilanteita. Luultavasti molemmista.

Myös jotkin mielenterveyden häiriöt voivat saada ihmisen lyömään muita. Persoonallisuushäiriöt, joissa ihmistä määrittää jokin pysyvä, joustamaton piirre, saavat ihmisen joskus käyttäytymään väkivaltaisesti. Erityisesti, jos persoonallisuus on narsistinen, epäsosiaalinen tai epävakaa.

– Jos tällainen ihminen vielä juo alkoholia tai käyttää huumeita, on väkivalta yhä todennäköisempää, Kaltiala-Heino sanoo. Joskus myös skitsofreniaan ja psykooseihin liittyy väkivaltaista käyttäytymistä, kun todellisuudentaju hämärtyy.

Kilpailun käyttövoima

Normaalisti ihminen hallitsee aggressioitaan. Riitatilanteissa neuvotellaan, etsitään kompromisseja tai vetäydytään tilanteesta. Lähes kaikkiin urheilulajeihin ja kilpailutilanteisiin kuuluu tietty määrä aggressiivisuutta, joka osataan purkaa keskittymällä suoritukseen. Helposti tulistuva ihminen voi lyödä nyrkkiä pöytään, mutta pystyy silti hahmottamaan kokonaistilanteen ja kunnioittamaan muita ihmisiä. Turhauttavissa tilanteissa ihminen yleensä selittää tilanteen jotenkin itselleen.

– Tietty määrä aggressiota tarvitaankin, että osaa puolustaa itseään, jos tulee kohdelluksi väärin esimerkiksi työpaikalla, Kaltiala-Heino sanoo.

Hän on sitä mieltä, että sama määrä ärhäkkyyttä tulkitaan usein miehillä kunnianhimoksi ja naisilla kielteisten tunteiden ilmaukseksi. Mies on jämäkkä ja nainen hysteerinen. Tämä näkyy jo kasvatuksessa.

– Jos poika lyö, hän on tuhma, mutta lyövä tyttö on huono.

Miehet ovat väkivaltaisempia kuin naiset, se on totta. Kaltiala-Heino kuitenkin muistuttaa, että silloin kun nainen on väkivaltainen, hän on sitä hyvin samalla tavalla kuin mies.

Käytöshäiriöt kuriin

Väkivaltaisesti käyttäytyvä voi opetella tunnistamaan itsessään suuttumisen merkkejä. Minkälaisissa tilanteissa minulta menee maltti? Muun muassa kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla lyömiselle voikin löytyä vaihtoehto.

Lapsille, jotka haluavat leikkiä samalla lelulla, opetetaan vuorottelua: "Leiki sinä ensin vähän aikaa sillä isolla sinisellä kuorma-autolla ja sitten vaihdetaan." Pieni ihminen oppii itsehillinnän alkeet.

Kun mies lyö vaimoaan, hän helposti perustelee suuttumustaan sillä, että vaimo nalkutti ja oli syyttävän näköinen. Lyöminen on reaktio syytöksiin, joita ei ehkä oikeasti ollutkaan. Ajatuskuvio on opittava tunnistamaan, jotta sitä voisi muuttaa.

Käytöshäiriö on jatkuvaa toisten oikeuksien loukkaamista. Sen hoito vaatii aina pitkäaikaista paneutumista ihmisen koko elämäntilanteeseen. Käytöshäiriöiden ehkäisy on tärkeää. Apua tarvitsevat perheet on tunnistettava, ja lasten koulunkäyntiä pitää tukea esimerkiksi puuttumalla oppimishäiriöihin.

Väkivaltaista käyttäytymistä voidaan hallita myös lääkkeillä, jos sen aiheuttaa jokin psykiatrinen sairaus, kuten psykoosi, tai vaikkapa päihteistä vieroitettaessa.

Katarina Malmberg, Hyvä Terveys