Vitamiinien saanti ruoasta on aina parempi vaihtoehto kuin niiden syöminen pillereinä. Ruoan mukana elimistöön solahtaa paitsi vitamiineja ja muita ravintoaineita, myös vettä ja kuituja. Ehkä jopa jotakin sellaista, jonka toimintaa ja tärkeyttä kehon palapelissä emme vielä osaa edes aavistaa. Ruoasta saa myös kylläisyyden tunteen, pillereistä ei.

– Syöminen on sitä paitsi hauskaa. Saan paljon enemmän mielihyvää siitä, että syön mandariinin, kuin että syön purkista vitamiineja, elintarviketieteiden lisensiaatti Eeva Voutilainen perustelee.

– Keskustelu on hakoteillä, kun syömisestä aletaan puhua hippustasolla.

Ei pillereitä varmuuden vuoksi

Niin, kuvittele vaikka iloisen punainen kirsikkatomaatti – täydellinen siloposki, kypsyyttään pehmeä. Suussa se hajoaa pontevalla puraisulla makeankirpeäksi makuaalloksi. Eipä pilleripurkista ja sen pyöreistä nappuloista, jotka solahtavat veden mukana alas kurkusta, ole kilpailijaksi punaiselle vitamiinipommille.

Häviölle pilleripurkki ei jää vaan makuelämyksessä, vaan Voutilaisen mukaan myös turvallisuudessa. Ruoasta on paljon vaikeampaa saada liikaa vitamiineja, kuin ravintolisistä.

– Erityisesti, jos käyttää useita lisiä ja vielä vitaminoituja ruokatuotteita päällekkäin, voi huomaamattaan saada liikaa vitamiineja.

Vitamiinien liikasaannista on viime aikoina alettu saada myös tutkimustuloksia. Kotimaisessa Setti-tutkimuksessa tupakoiville miehille annettiin kohtuullista beetakaroteenilisää, sillä antioksidanttina toimivan beetakaroteenin oletetaan ehkäisevän syöpää. Tuloksena oli kuitenkin 16 % kasvu keuhkosyöpätapauksissa. Liika beetakaroteeni toimikin mahdollisesti pro-oksidanttina eli joudutti solujen vaurioitumista.

– Esimerkiksi liika C-vitamiini hajoaa oksaalihapoksi ja saattaa kiteytyä munuaisiin, missä se voi aiheuttaa munuaiskiviä. D-vitamiinin liikasaanti haurastuttaa luita yhtä lailla kuin sen puute, Voutilainen luettelee esimerkkejä.

Varmuudenvuoksi otetuista vitamiinilisistä voi siis olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Lisän syömiselle pitää aina olla hyvä peruste.

Väsyttää – nukutko tarpeeksi?

Pilleripurkki houkuttaa suomalaiset äärelleen viimeistään pimeään vuodenaikaan, kun väsyttää keskellä päivää ja flunssaoireet uhkaavat.

– Yleisimmin Suomessa syödään B-vitamiinilisiä piristämään. Todellisuudessa B-vitamiinin puutteesta kärsivät Suomessa vain alkoholistit, Voutilainen kuittaa.

Kun väsyttää, kannattaa ensin miettiä, nukkuuko tarpeeksi ja syökö monipuolista, hyvää ruokaa tarpeeksi monta kertaa päivässä. Jos väsymys ei katoa, sen syy pitää selvittää lääkärissä.

Flunssainen voi C-vitamiinipitoisia hedelmiä ja kasviksia rouskuttamalla lyhentää flunssan kestoa, muttei estää sitä.

– Vaikka C-vitamiini osallistuu puolustuskyvyn ylläpitoon, sen syöminen ei riitä. Keho on kimppayritys, siellä ei ole yksityisyrittäjiä. Myös kaiken muun kuin C-vitamiinin saannin pitää olla kohdallaan, jos mielii välttää flunssan.

D-vitamiinia kaamoskansalle

Suomalaisten vitamiininlisien tarpeessa poikkeus vahvistaa säännön. Kun auringonkehrä vaipuu kaamosasemaan, D-vitamiinilisää voisi Voutilaisen mukaan popsia vaikka koko kansa. Talvisaikaan D-vitamiinia ei suomalaisten iholla juuri pääse muodostumaan ja vitamiinin saanti on tuiki tärkeää luuston kunnolle.

– Erityisen tärkeää D-vitamiinin saanti on lapsille ja ikäihmisille, joiden iho ei ylipäänsä tuota vitamiinia yhtä tehokkaasti kuin muiden. Luustolle pitää saada lapsena hyvä pohja, myöhemmin sen kuntoa vain ylläpidetään, Voutilainen muistuttaa.

Tuoreessa brittitutkimuksessa havaittiin, että D-vitamiinin puutteesta kärsivät tytöt ovat lihasvoimaltaan heikompia kuin hyvän D-vitamiinitilan omaavat tytöt. Lisäksi luuston pitkäaikaiselle kehitykselle voi olla haitallista, jos nuoruudessa lihasvoima ei ole paras mahdollinen. Lihasten muodostamalla voimalla on nimittäin tärkeä osa luuston kehityksessä. Tutkittavien tyttöjen luut eivät kuormittuneet maksimaalisesti, millä voi olla edelleen vaikutusta luun huippumassan kehitykseen.

D-vitamiinia lisätään Suomessa maitotuotteisiin lukuun ottamatta luomutuotteita. Suomalaiset saavat keskimäärin neljänneksen tarpeestaan vitaminoiduista maitotuotteista ja niitä käyttämättömän D-vitamiinintarve pitää täyttää muualta.

Voutilainen suosittaa vitamiineja suoraan purkista myös kasvissyöjille ja laihduttajille. Jos kasvissyöjä ei syö kalaa, eikä D-vitaminoituja maitotuotteita, vitamiini on saatava purkista. Laihduttajan ruokavalio voi puolestaan hetkellisesti olla niin niukka, että kaikkien vitamiinien saanti on vähäistä.

Marjoja ja kalaa kaikille

Vitamiinitasapainossa pitkälle pääsee syömällä suositeltavan puoli kiloa kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä. Voutilainen kannustaa nauttimaan suomalaisista marjoista. Jos oma marjakori on jäänyt kesällä vähälle käytölle, citymarjastaja saa hyviä, valmiiksi perattuja marjoja kaupan pakkasesta.

– Ja kalaa, kaikille kalaa useita kertoja viikossa, Voutilainen korostaa.

Elimistö on koneisto, joka täyttää elintarviketieteilijä Eeva Voutilaisen kunnioituksella. Ravintoaineiden yhteisvaikutus sen toiminnassa on suurempi kuin osiensa summa. Lisäksi kehon palapeliä ei vieläkään tunneta täydellisesti.

– Jos tunnettaisiin, mehän voisimme syödä ruokamme samanlaisina nappuloina, kuin koirat. Kuinka hauskaa se nyt sitten olisi!

V niin kuin välttämätön

Vitamiinit ovat elimistölle välttämättömiä aineita, joista suurinta osaa se ei itse pysty tuottamaan.
13 vitamiinia jaetaan rasva- ja vesiliukoisiin. Rasvaliukoiset A-, D-, K- ja E-vitamiini varastoituvat kehoon tehokkaammin, eikä niitä tarvitse saada päivittäin. Loput vitamiinit ovat vesiliukoisia ja niiden puutosoireet tulevat näkyviin rasvaliukoisia nopeammin.

Kuumennus tuhoaa erityisesti C-vitamiinia. Mitä nopeampi kuumennus on, sen vähemmän vitamiinia katoaa. Muiden vitamiinien osalta tietoa kuumentamisen vaikutuksesta on vähemmän. Esimerkiksi karoteenien, A-vitamiinin esiasteen, imeytymistä valmistaminen vain parantaa.

Asiantuntijana elintarviketieteiden lisensiaatti Eeva Voutilainen Helsingin yliopistosta.

Lue lisää vitamiinien vaikutuksista.

Hyvä terveys/Maria Gnosspelius 20.6.2012