Milloin ja missä aurinko polttaa kuumimmin?

Keväällä aurinko tarttuu ihoon paremmin, koska iho on silloin ohuimmillaan. Talven jälkeen paras suojamme ultraviolettisäteitä, ihon sarveiskerros, on heikoimmillaan. Kevättalvella myös pohjoisen napapiirin yläpuolella oleva otsonikerros ohenee ja päästää UV-säteilyä enemmän maahan.

Lapissa ultraviolettivaloa on kesällä viidenneksen vähemmän kuin etelärannikolla. Syynä on se, että auringon säteet joutuvat kulkemaan sitä pitemmän matkan, mitä vinommasta aurinko paistaa. Matkalla UV-säteitä imeytyy ilmakehän otsoniin ja happeen.

UV-säteilyn määrään ja laatuun vaikuttaa ennen kaikkea paikkakunnan etäisyys päiväntasaajasta. Esimerkiksi juhannuksen aikaan suomalaiset saavat keskimäärin vain puolet siitä UV-määrästä, mikä tulee päiväntasaajalle.

Miten auringolta voi suojautua?

Jos haluaa välttää keväällä ja kesällä voimakkainta UV-säteilyä, tulisi auringonottoa rajoittaa klo 11–15. UIkona paras suoja on vaatetus: leveälierinen hattu ja vähintään t-paita. Auringossa helposti palavien on viisasta laittaa myös aurinkovoidetta kasvoihin ja muille paljaille ihoalueille. Suojakerroin ilmoittaa karkeasti, kuinka paljon pitempään auringossa voi olla suojavoiteen kanssa kuin ilman sitä. Teoriassa suojakerroin 6 lisää aikaa kuusinkertaisesti, mutta käytännössä vain kolminkertaisesti.

Aurinkovoiteet suojaavat ihoa palamiselta mutta eivät välttämättä syövältä. On aina muistettava, ettei aurinkovoiteita suositella käytettäväksi sen takia, että auringossa voitaisiin lojua palamatta.

Aurinkovoiteiden avulla polttavien UVB-säteiden määrä saadaan pidetyksi pienenä, mutta ne vaikuttavat vähän pitkäaaltoisiin UVA-säteisiin. Kuitenkin ne käynnistävät yhtä lailla syöpiä kuin UVB-säteetkin.

Lasten iho tulee suojata vielä paremmin kuin aikuisten, sillä heillä toistuva palaminen altistaa myöhemmin ihosyövälle. Aivan pienillä lapsilla ei voi käyttää suojaavia aurinkovoiteita. Heille soveltuvat sinkkioksidia ja muita heijastavia aineita sisältävät tuotteet.

Mitä pitää tehdä, jos iho pääsee palamaan?

Parhaat jokamiehen keinot palaneen ihon rauhoittamiseen ovat aspiriini, ibuprofeeni ja muu niiden tapaan vaikuttava särkylääke sisäisesti ja hydrokortisonivoide ulkoisesti.

Myös kylmät kääreet helpottavat kipua ja nopeuttavat parantumista. Lääkäri voi määrätä kortikoidikuurin tabletteina ja hydrokortisonia vahvemman kortikoidivoiteen.

Mitä aurinkoihottuma on?

Aurinkoihottumaa on 10–15 prosentilla suomalaisista. Se on rokkotautia muistuttava, kutiava näppyläinen ihottuma, joka alkaa muutamassa tunnissa auringossa oleskelun jälkeen ja kestää 2–4 päivää.

Suurin osa valoihottumista voidaan estää ottamalla valohoitoa (SUP-valohoito) 2–3 kertaa viikossa kuukauden ajan ennen oireiden todennäköistä alkamisajankohtaa. Jos ihottuma on jo tullut, sitä hoidetaan kuin auringonpolttamaa.

Vaatetuksella voidaan estää valoihottumaa, suojavoiteilla ei.

Liittyykö ihon palamiseen syöpävaara?

Toistuva ihon palaminen lapsena altistaa melanoomalle. Muihin ihosyöpätyyppeihin palaminen ei selvästi liity.

On kuitenkin muistettava, että ultraviolettisäteily tappaa ihosoluja jo silloinkin, kun mitään merkkejä ihon palamisesta ei näy. Kuolleet solut ovat syövän alkuaiheita, jotka elimistö tosin onnistuu yleensä poistamaan, eikä syöpä ala kehittyä.

Pääsääntönä vaaleaan, huonosti ruskettuvaan ja helposti palavaan ihoon tulee helpommin ihosyöpä kuin hyvin ruskettuvaan. Sukutaipumus on toinen ratkaiseva tekijä; melanoomia esiintyy toisissa suvuissa tavallista runsaammin.

Katarina Malmberg, Hyvä Terveys