Voimakas tunnereaktio voi ylittää kyvyn käsitellä tapahtunutta, sitä voi seurata muistinmenetys. Näin voi käydä esimerkiksi raiskauksen tai muun järkyttävän tapahtuman uhrille, sodan kokeneelle tai itsemurhaa yrittäneelle. Tätä sanotaan psykogeeniseksi muistinmenetykseksi.

Muistinmenetys voi liittyä joskus harvoin koko aikaisempaan elämään tai vain johonkin yksittäiseen osaan järkyttävää tapahtumaa. Muistinsa menettänyt voi toistuvasti kysellä samaa asiaa, eikä millään pysty painamaan sitä mieleensä.

Kohtauksen jälkeen ihminen ei itse muista, mitä kohtauksen aikana tapahtui. Psykogeenisen muistinmenetykseen liittyvät järkyttävät tapahtumat voivat ainakin osittain palautua muistiin itsestään.

Isku päähän tai järkyttävä uutinen voi aiheuttaa väliaikaisen muistikatkoksen. Se aiheuttaa minuuteista tunteihin kestävän muistipimennon.

Äkillinen isku tai voimakas tunnereaktio estää tapahtumaa painumasta pitkäkestoiseen muistiin. Esimerkiksi auto-onnettomuuden jälkeen ihminen ei muista, mitä tapahtui vähän ennen tai heti sen jälkeen kun oma auto törmäsi toiseen autoon. Ensimmäinen muistikuva voi olla vasta sairaalasta.

Joihinkin sairauksiin, kuten masennukseen, epilepsiaan, aivoverenkierronhäiriöihin, dementiaan ja skitsofreniaan, liittyy myös väliaikaista tai pysyvämpää muistinmenetystä. Tai kun ihminen nukutetaan jotakin leikkausta varten, syntyy muistiaukko. Samoin alkoholin tai jonkun muun aineen aiheuttamaa myrkytystilaa voi aiheuttaa muistiaukon.

Hyvän muistin voi oppia

– Muisti on vähän niin kuin hauislihas, jota voi treenata. Treenaamalla aivosolujen väliset yhteydet lisääntyvät, muistikouluttaja Martti Vannas sanoo.

Hän on koulutukseltaan lääkäri ja esiintyy myös taikurina. Muistikoulutuksessaan hän yhdistää näitä kahta rooliaan.

Tyypillinen Vannaksen muistitemppu menee näin: hän kättelee ovella koko 40 henkisen yleisönsä – ja tuntee sen jälkeen jokaisen nimeltä. Tai hän pyytää yleisön joukosta kolmeakymmentä sanomaan jonkun esineen. Pian hän luettelee ne uudestaan – ilman muistiinpanoja. Hän pystyy myös muistamaan piin 550 desimaalia.

Miten hän sen tekee?

Vannaksen mukaan hänellä ei ole sen parempaa muistia kuin kenelläkään muulla. Hänellä on mielikuvitusta, kuten kaikilla.

Hän kuvittelee päässään hurjiakin mielikuvia, jotka hän liittää itselle tuttuihin asioihin.

Luomalla mielikuvia ja assosioimalla voi Vannaksen mukaan opetella muistamaan esimerkiksi numeroita ja nimiä. Jokaiselle numerolle voi keksiä visuaalisen ulkonäön, joka on pelkkää numeroa paljon helpompi painaa mieleensä. Ykkönen on Vannaksen muistissa kynttilä ja kolmonen käsiraudat. Numerosarjan yksi-kolme-yksi voisi siis painaa mieleensä ajattelemalla kahta kynttilää, jotka on kytketty toisiinsa käsiraudoilla.

Nimet vaativat ehkä vähän enemmän mielikuvitusta, mutta Vannas uskoo, että jokaisesta nimestä tulee aina jotakin mieleen. Mitä tulisi mieleen nimestä Erja? Joku samanniminen? Tai harja? Kuvittele Erjaksi esittäytyvän uuden tuttavuutesi kulmakarvojen tilalle isot punaiset tiskiharjat.

Martti Vannas itse harjoittaa muistiaan tarkkailemalla ympäristöään.
– Se on hyvä keino kehittää mielikuvitustaan.

Kasvoja voi opetella havainnoimaan ruuhkabussissa työmatkalla. Keksii vastapäätä istuvalle herralle esimerkiksi nimen Sakari, josta tulee mieleen sokeri. Hei, mutta sillähän pullottaa selvästi tossa silmäluomien alla sokeripalat. Ihan luonnottoman näköistä.

Martti Vannas haaveilee, että vastaavanlaisia muistitekniikoita opetettaisiin ihmisille. Hänen pitkän aikavälin haaveenaan olisi perustaa Suomeen muistikeskus, jossa opetettaisiin muistitekniikoita työikäisille. Ja koululaisille voisi räätälöidä omanlaisensa muistikoulutuspaketin.

– Hyvästä muistista on hyötyä opiskelussa, työssä ja sosiaalisissa suhteissa. Se parantaa elämänlaatua huomattavasti, hän sanoo.

– Ihminen, joka muistaa muiden nimet, muistetaan.

Jos pitää muistaa

• Keksi muistivinkkejä ja mielleyhtymiä
• Tee loru avainsanoista tai alkukirjaimista
• Liitä muistettavaan asiaan jokin tunne
• Toista muistettava asia ääneen
• Keskity kunnolla muistettavaan asiaan
• Muuta asiat kuviksi mielessäsi – käytä mielikuvitusta

Lue lisää elämäntapojen vaikutuksesta muistiin.

Hyvä terveys/Katarina Malmberg