Sterilisaatio on tarkoitettu lopulliseksi ehkäisyratkaisuksi. Se on ainoa ehkäisymenetelmä, jonka saamista säädellään lailla. Sterilisaatio voidaan tehdä, jos on täyttänyt 30 vuotta, on synnyttänyt kolme lasta tai perheessä on kolme alaikäistä lasta, raskaus olisi vaaraksi terveydelle, muunlainen ehkäisy ei onnistu, jälkeläisten hoito ei onnistuisi vaikkapa sairauden takia tai jälkeläisillä olisi suuri vammautumisen vaara.

Sterilisaatiota varten tarvitaan lääkärin lausunto. Sen saa esimerkiksi neuvolalääkäriltä, terveyskeskuksesta tai gynekologilta. Jos sterilisaatiota harkitsee yhdessä kumppanin kanssa, olisi vastaanotolle hyvä mennä yhdessä. Tällöin voidaan arvioida, kummalle puolisoista toimenpide kannattaa tehdä. Suomessa sterilisaatioita tehdään edelleen selvästi enemmän naisille, mutta monissa Euroopan maissa miehen sterilisaatio on huomattavasti tavallisempaa.

Leikkaus

Naisen sterilisaatio tehdään yleensä vatsaontelon tähystysleikkauksessa. Toimenpide tehdään nukutuksessa. Toimenpide kestää noin tunnin ja kotiin pääsee yleensä samana päivänä.

Leikkauksessa viedään navan alle tehdystä pienestä viillosta tähystyskamera vatsaonteloon. Toisesta alavatsaan tehdystä pienestä viillosta asennetaan munanjohtimiin mekaaniset puristimet, jotka sulkevat munasolulta pääsyn kohtuun. Munanjohtimet voidaan katkaista myös polttamalla. Jos tähystys ei jostain syystä onnistu, voidaan sterilisaatio tehdä myös avoleikkauksella.

Suomessa on kokeilut myös kohtuontelon tähystyksessä munatorviin asennettavia sulkijoita. Menetelmän etuna on, että toimenpide voidaan tehdä vastaanotolla, eikä nukutusta tarvita.

Leikkausta seuraavina muutamana päivänä vatsa on yleensä kipeä ja turvonnut. Paraneminen tapahtuu kuitenkin muutamassa päivässä. Kuten leikkauksissa ja nukutuksissa aina, komplikaatiot ovat mahdollisia, mutta harvinaisia.

Edut ja haitat

Edes sterilisaatio ei ole sataprosenttisen varma ehkäisymenetelmä. Se pettää noin 0,4 prosentilla naisista. Syynä voi olla puristimen väärä sijainti tai se, että puristin ei sulje munanjohdinta täysin. Joskus taas keho itse muodostaa katkaisukohtaan uuden yhteyden. Raskauden riski riippuu eniten naisen hedelmällisyydestä: 25-vuotiaalla naisella riski on yli kolme kertaa suurempi kuin 35-vuotiaalla. Noin puolessa tapauksista alkanut raskaus on kohdunulkoinen.

Noin viisi prosenttia steriloiduista katuu toimenpidettä myöhemmin. Mielen voivat muuttaa esimerkiksi avioero, puolison kuolema, uusi kumppani tai lapsen vakava sairaus. Koska naisen munanjohdin on vain lyijykynän terän paksuinen, ei ohuiden putkien yhdistäminen ole yksinkertaista. Vaikka leikkaus teknisesti onnistuisikin, palautuu hedelmällisyys vain noin puolelle leikatuista. Sterilisaation purkuja tehdäänkin vain poikkeustapauksissa.

Hyvä Terveys