KESKUSTELUT

Nuoren tytön paino
torstai, 16. toukokuuta 2013 14:01

Fibromyalgian vähättelyäkö?
maanantai, 13. toukokuuta 2013 16:38

kortisonin haitat - käytön aikana ja loputtua
maanantai, 13. toukokuuta 2013 10:47

Liikuntablogi kiinnostuneille
torstai, 9. toukokuuta 2013 14:37

Omega 3 ja monivitamiinivalmisteet
keskiviikko, 8. toukokuuta 2013 18:25

Ystävä Hyvinkäältä
lauantai, 27. huhtikuuta 2013 19:43

HOME ALTISTUMINEN, SÄDESIENI
perjantai, 26. huhtikuuta 2013 09:46

Valko pälve
torstai, 25. huhtikuuta 2013 19:33

Suolisto- oireet
keskiviikko, 24. huhtikuuta 2013 06:04



Ravinto

Pähkinä on terveyspommi

Pähkinäkulho kuuluu joulupöytään, mutta mikset napostelisi niitä vuoden ympäri? Pähkinä kun on ravintosisällöltään sydänystävällinen superruoka, jota suomalaiset voisivat käyttää nykyistä monimuotoisemmin.

pähkinät, mantelit, pehmeä rasva, tyydyttymätön rasva

 

Minkä verran sinä käytät pähkinöitä päivittäisessä ruokavaliossasi? Aika vähän, arvatenkin – ja se on sääli. Pähkinöistä saa pehmeää rasvaa sydämen suojaksi ja hyvää proteiinia, kuitua, tarpeellisia kivennäisaineita sekä vitamiineja.

– Pähkinät ja siemenet ovat lisukkeena oiva tapa lisätä hyvälaatuisen ja sydänterveellisen rasvan osuutta päivittäisessä syömisessämme. Kovin suureksi ei pähkinöiden osuutta kuitenkaan kannata kasvattaa, sillä niiden energiapitoisuus on suuri, kertoo erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen Kansanterveyslaitokselta.

Pähkinöissä on 500–600 kilokaloria sataa grammaa kohti eli yhtä paljon kuin suklaassa. Erona moniin muihin lihottaviin herkkuihin on kuitenkin se, ettei pähkinöistä löydy juuri ollenkaan valtimoita kovettavaa pahaa rasvaa.

Pähkinöistä tekee myös suositeltavan vitamiini- ja kivennäispommin niiden erikoisominaisuudet. Pähkinät ovat pähkinäkasvin lisääntymiseen tarkoitettuja osia, ja niinpä niihin on kertynyt runsain mitoin hyödyllisiä ravintoaineita.

Heitä salaatin sekaan

Pähkinät eivät ole edes hoikistujalle haitaksi, kunhan niitä ei ahmi pussitolkulla päivittäin. Naposteluherkkuna me suomalaiset pähkinöitä usein käytämmekin ja valitettavasti suosimme vieläpä suolattuja ja rasvassa uitettuja versioita.

– Kannattaisi mieluummin käyttää pähkinöitä sellaisenaan, esimerkiksi salaattien lisukkeina makua, näköä ja rakennetta parantamaan. Uskon, että moni salaattien karttajakin voisi innostua kasviksista, kun mukana on ruokaisaa pähkinää. Kiva vivahde muuten niin kevyeen ja vesipitoiseen ruokalajiin, Ovaskainen vinkkaa.

Pähkinä on perinteisesti ollut myös leipojien suosikki. Suomalaiseen jouluun kuuluvat varsinkin glögimantelit ja mantelipullat.

– Jos napostella haluaa, pähkinät voi ostaa kuorellisina. Silloin niiden kuorimiseen menee aikaa ja itse näpräämisestä tulee se juttu. Kannattaa myös kiinnittää huomiota pähkinöiden annoskokopusseihin, ettei tule syötyä niitä niin runsaasti. Pienet, 25 gramman pussikoot, sellaiset joita lentokoneissa näkee, olisivat minusta hyviä.

Mallia maailmalta

Pähkinät ja siemenet, kuten kasvikset yleensä, lisäävät elimistömme hyvinvointia. Yhdysvaltain syöpätutkimuslaitoksen mukaan tuoreet ja käsittelemättömät kasvikunnan tuotteet ovat omiaan vähentämään syöpäriskiä.

– Amerikkalaiset suosittelevat pähkinöiden käyttöä jokaisella aterialla, mutta ihan niin pitkälle en suomalaisissa ravitsemussuosituksissa niiden energiasisällön vuoksi menisi. Silti perusajatus on hyvä ja olen sitä mieltä, että me suomalaiset voisimme keksiä pähkinöille paljon nykyistä monimuotoisempia käyttötapoja, erikoistutkija mainitsee.

Ovaskainen ottaisi mallia Aasiasta ja Etelä-Amerikasta, jossa pähkinät ryydittävät palapaisteja ja kalaruokia.

– Pähkinäöljyt ovat myös erinomaisia arominantajia vaikkapa leivonnassa ja piirakoiden lisäproteiinin lähteenä. Maailmalla maapähkinäöljyä käytetään paikoin runsaastikin, mutta Suomessa sen käyttö on vähäistä.

Monien makujen pähkinät

Saksanpähkinä

Pehmeä ja rapea pähkinä, jota käytetään kypsänä ja kokonaisena, rouhittuna tai jauhettuna salaatteihin, pataruokiin, kastikkeisiin ja leivontaan. Läheistä sukua pekaanipähkinälle, jota käytetään saksanpähkinän tavoin. Sisältää hyviä rasvahappoja 56 g/100g, rasvaa 85 %, proteiineja 9 % sekä B-vitamiinia.

Hasselpähkinä

Voimakkaanmakuinen ja rasvainen pähkinä, joka sopii lisukkeeksi suolaisiin ja makeisiin ruokiin, leivontaan sekä napostelupähkinäksi. Sisältää hyviä rasvahappoja 38 g/100 g, rasvaa 84 %, proteiineja 9 % ja B-vitamiinia, erityisesti foolihappoa, sekä E-vitamiinia.

Cashew

Pehmeä ja täyteläinen pähkinä, joka on parhaimmillaan naposteluherkkuna. Käytetään sellaisenaan, jauhettuna tai paahdettuna. Sopii erityisesti kasvisruokavalion ja elävän ravinnon täydentäjäksi ja pähkinävoin ja omatekoisen kasvislevitteen raaka-aineeksi. Sisältää hyviä rasvahappoja noin 35 g/100 g, rasvaa yhteensä noin 70 % ja proteiineja 14 % sekä B-vitamiinia.

Maapähkinä

Voimakkaanmakuinen maapähkinä kuuluu itse asiassa papuihin. Se sopii suolaisiin ruokiin ja antaa maksu esimerkiksi broilerin päälle murskattuna. Käytetään myös kuorrutteissa ja leivonnassa. Paahdetut maapähkinät ja maapähkinävoi ovat tärkeitä makua antavia aineita monissa eteläintialaisissa ja indonesialaisissa kastikkeissa. Sisältää hyviä rasvahappoja noin 29 g/100 g, rasvaa yhteensä noin 70 % ja proteiineja 14 % sekä B-vitamiinia ja runsaasti E-vitamiinia.

Manteli

Mieto ja makea manteli on marsipaanin ja mantelimassan raaka-aine. Mantelijauheella sakeutetaan keittoja ja lihapatoja ja leivonnassa sitä sekoitetaan vehnäjauhoihin makua tuomaan. Mantelilastuja käytetään myös salaatteihin ja kalaruokiin. Manteliöljy sopii myös salaattiöljyksi. Sisältää hyviä rasvahappoja noin 30 g/100 g, rasvaa yhteensä noin 80 %, proteiineja 16 % sekä B-vitamiinia ja runsaasti E-vitamiinia.

Asiantuntijana ravitsemusterapeutti ja Turun ammattikorkeakoulun lehtori Annukka Mattinen. Ravintosisältötiedot: Fineli – elintarvikkeiden koostumustietopankki, www.fineli.fi


Pähkinäinen mustikkajuoma

yhdelle

200 g maustamatonta, yksiprosenttista Gefilus- tai Rela -jogurttia
15g cashew-pähkinöitä
1 dl pakastemustikoita

  1. Murskaa pähkinät sauvasekoittimella ja lisää joukkoon kevyesti sulatetut mustikat. Sekoita sauvasekoittimella ja kaada joukkoon jogurtti.
  2. Sopii aamupalapöytään tai välipalaksi.


Energiaa annoksessa 180 kcal

Saksanpähkinäsalaatti

neljälle

puolikas kerä rollo rosso -salaattia
lehtisalaattia tai tammenlehtisalaattia
3–4 tomaattia
kurkkua
100 g kevytleipäjuustoa
salaattisipulia tai pala purjoa ja ruohosipulia
50 g saksanpähkinää rouhittuna.
3 rkl rypsiöljyä
2 rkl limen tai sitruunan mehua tai omenatäysmehumehua

  1. Poista salaateista nuutuneimmat ulkolehdet. Huuhtele hyvin juoksevassa kylmässä vedessä, kuivaa ja revi suupaloiksi.
  2. Huuhtele ja paloittele sipulit, kurkku ja tomaatit. Paloittele leipäjuusto kuutioiksi. Sekoita salaatin perusaineet huolella.
  3. Sekoita öljy ja valitsemasi mehu keskenään, voit myös lisätä sekaan pippurirouhetta.
  4. Lisää saksanpähkinärouhe. Voit paahtaa osan pähkinöistä pannulla kullankeltaisiksi, myös öljyttä.
  5. Valuta kastike salaatin joukkoon ja sekoita. Ripottele joukkoon loppu pähkinärouhe. Koristeeksi ruohosipulia.


Energiaa yhdessä annoksessa 270 kcal

Reseptit: ravitsemusterapeutti Annukka Mattinen.

Hyvä tietää

Pähkinät, erityisesti levitteet sekä rikotut, rouhitut tai jauhetut pähkinät, säilyvät huonosti, sillä niiden rasvahapot eltaantuvat helposti. Niinpä pähkinät kannattaa aina säilyttää jääkaapissa.

Lue lisää jouluruoista.

Hyvä terveys/Essi Kähkönen

facebook

 

Vitamiinit - mistä ja miten paljon?
Jos juot paljon kahvia, saatat tarvita vähän enemmän B-vitamiinia. Joissakin tutkimuksissa on taas havaittu, että B2-vitamiini vähentää... Lue lisää
Älä tönkkösuolaannu
Suu tykkää suolasta, mutta onko se valkoinen kuolema, joka vähitellen hyydyttää elimistön pumpun? Vastaamassa ylilääkäri Antti Jula ja... Lue lisää
Ruokaremontti tepsii kuin lääke
Monipuolinen DASH-ruokavalio käy täsmälääkkeeksi kohonneen verenpaineen hoitoon ja diabeteksen ehkäisyyn. Hokkuspokkus-temppuja ei tarvita,... Lue lisää
Ruokavalion palat kohdalleen »
Tunnetko 5 ydinmakua? »
Auttaako antioksidantti? »
Vitamiineilla täsmähoitoa »
Probiootit - parempia pöpöjä suojaksemme »
Totuus kinkusta ja muista eilisen epäterveellisistä »
Syö aamiainen ja laihdu »
Poimi parhaat ostokset »
Gluteenittomia vaihtoehtoja »
Kuitu vie nälän »
Apua, haurastuvatko luuni? »
Keräile kalsiumia, maidon karttaja! »
Rasvaton maito on aitoa »
Nyt nokkimaan siemeniä »
Herukkaa silmille ja aivoille »
Säännöllisyys nujertaa hirmunälän »
Hyvää rasvaa, kyllä kiitos »
Kuka pelkää makkaraa ja kesän muita vaaroja? »
Tuothan nämä kaupasta! »
Hyvä vai paha valmisruoka? »
Kerää vitamiinipommit luonnosta »
Älä tankkaa vettä koko ajan »
Pelkäätkö ruoan lisäaineita? »
Ehkäisevätkö probiootit flunssaa? »
Kuinka paljon saa syödä makeaa? »
Lisää ruokavalioon hyvää rasvaa - ja laihdu! »
Alipainoinen, näin lihot terveellisesti »
Pähkinä on terveyspommi »
Alipainoinen, liho terveellisesti »
Karppaaja, nauti hyötyhiilarit »
Yömaitoa unilääkkeeksi? »
Karamelleistä vitamiineja? »
Teetä terveydeksi »
Suolaa vähän vähemmän »
Kasviöljyä koneeseen »
Kesän marjoja terveydeksi »
Keittiössä puhtaasti ja viisaasti »
Parasta raparperista »
Kevyttuotteet pelastavat vyötärön »
Kolesterolit saa kohdalleen »
Kalansyöjän sydän kiittää »
Vitamiineja vähällä vaivalla »
Kala ja sen kaverit »
Geenimuuntelu, totta vai tarua? »
Joulupöytä kevyemmin »
Pikkujoulujen selviytymisopas »
Kivennäis- ja hivenaineet hyvästä ruoasta »
Makeanhimo hallintaan »
Säilykepurkit pois jääkaapista »
Luontaistuote vai lääke? »
Geenitkö syynä ylipainoon? »
Laihduttaja saa herkutellakin »
Lukijoiden omenaherkut »
Syöminen haltuun lääkärin vinkein »
Ruusunmarja - oikea terveyspommi »
5 kevyttä marjaherkkua »
Flavonoidit talteen tummista marjoista »
Kylmälaukku pelastaa pöpöiltä »
Kiellettyjä ruoka-aineita ei ole »
Ruokarytmi tekee hyvää »
Vitamiineja tarpeeksi kevättalvella »
Lautasmalli toimii kaupassa »
Makeutusaine: hyvä vai paha? »
Suolaa ruokaan harkiten »
Joulu pöytään kevyesti »
Kalsiumia tarpeeksi »
Suojaa hampaita - hillitse mehujen lipittelyä »
Syksyn kasvikset hyötykäyttöön »
Välimeren ruokavalio hellii sydäntä »
Lisäaineet puntarissa »
Painonhallinnan myytit »
Paino alas pienin askelin »
Kasviksia lisää vähitellen »
Kasvissyöntikö terveellistä? »
Salaattikilvan parhaat valittu »
Sipuleilla sulokkaasti »
Rasvaa pehmeästi »
D-vitamiinia talteen »
Kiloklubiin »
Pehmeää rasvaa »
Sorbettia jäätelön sijaan »
Terästettyä ruokaa »
Paha kolesteroli laskuun »
Riittävästi vitamiineja »
Kasvissyönti kiinnostaa »
Yrttejä mausteseosten sijaan »
Sokeri koukuttaa »
Ylipainon syy löytyy arjesta »
Kylläisyyden syy »
Painonhallintaa kylläisenä »
Annoskoot kasvavat »

KESKUSTELUT

Omega 3 ja monivitamiinivalmisteet
ke, 8. toukokuuta 2013

mitä syödä, ettei ala huimata?
la, 6. huhtikuuta 2013

D-vitamiinipitoisuus selville!
ma, 11. maaliskuuta 2013

Oletko käynyt akupunktiossa?
ke, 6. maaliskuuta 2013

Makoisia Ruislastuja
to, 3. tammikuuta 2013

Kelasin sinkkitabletit
su, 21. lokakuuta 2012

Alkoholin poisjättämisen vaarat?
ma, 20. elokuuta 2012

Omega 3 kalanmaksaöljy ja krilliöljyn erot
to, 16. elokuuta 2012

Naisille kiloja?
ti, 14. elokuuta 2012

keskivartalo
ke, 8. elokuuta 2012

ravintoterapeuttiko avuksi???
ma, 30. heinäkuuta 2012

Miten kasvissyöjän elimistö reagoi lihaan?
pe, 20. heinäkuuta 2012

Lisää karppausreseptejä
ma, 16. huhtikuuta 2012

Hyvä ruokablogi
la, 10. maaliskuuta 2012

Diabetes pahanhajuinen hengitys
to, 1. maaliskuuta 2012