Tarvitsemme välttämättä kolesterolia, se on tärkeä solujen rakennusaine. Sitä tarvitaan myös hormonien, D-vitamiinin ja sappihappojen tuotantoon.

– Mutta pärjäämme paljon vähemmällä kuin sitä meissä hyvinvoinnin keskellä elävissä on, painottaa geriatrian professori Timo Strandberg Oulun yliopistosta.

Vaikka ruoasta ei saisi yhtään kolesterolia, sitä on silti meissä jokaisessa yllin kyllin. Kolesteroli on rasvamainen aine, jota on luonnostaan kaikissa soluissa. Sitä syntyy maksassa, josta se siirtyy verenkiertoon ja sapen kautta ohutsuoleen. Kaksi kolmasosaa ohutsuolesta imeytyvästä kolesterolista on tätä elimistömme itse tuottamaa.
Toki osa kolesterolista on peräisin ravinnosta, lähinnä eläinrasvasta, mutta ruoan mukana tulee keskimäärin vain yksi kolmasosa elimistöömme imeytyvästä kolesterolista.

Suomalaisista aikuisista kolmella neljästä on liian korkeat kolesterolilukemat.

Rasvaa suonissa

Jos veressä on liikaa kolesterolia, se kertyy vaarallisiksi rasvapateiksi valtimoihin. Suonet ovat näiltä kohdin heikkoja ja voivat puhjeta aiheuttaen jopa sydämen äkkipysähdyksen.
Kolesterolia on sekä pahaa että hyvää. LDL eli paha kolesteroli kuljettaa rasvaa kudoksiin ja verisuonten seinämiin. HDL eli hyvä kolesteroli puolestaan toimii ”siivousfirmana”, joka kuljettaa rasvaa pois kudoksista ja verisuonten seinämistä.

Kolesterolimittauksissa saadaan LDL- ja HDL-arvon lisäksi triglyseridiarvo, joka kertoo veren muiden rasvojen määrän. Yhteensä näistä lasketaan kokonaiskolesteroli, jonka pitäisi olla alle 5 millimoolia litrassa (mmol/l).

– Jos sairastaa jotain valtimotautia, kuten sepelvaltimotautia tai diabetesta, tulisi kokonaiskolesterolin olla vielä alhaisempi, alle 4,5, Timo Strandberg muistuttaa.

Tiukemmat vaatimukset koskevat myös niitä, joilla on perinnöllinen taipumus korkeaan kolesteroliarvioon sekä niitä, joiden lähisukulainen on sairastunut nuorena sydän- tai verisuonitautiin. Rajapyykkinä miehillä pidetään 55 vuotta ja naisilla 65 vuotta.

Paise valtimossa

Kolesterolin kertyminen sydäntä ruokkivien sepelvaltimoiden seinämiin aiheuttaa sepelvaltimotaudin. Ajan myötä verisuonten sisäseinämiin kertynyt rasva kovettuu pesäkkeiksi, jotka suurentuessaan haittaavat veren virtausta. Lopulta veren virtaus saattaa tyrehtyä lähes kokonaan.

Kolesterolikertymiä ei välttämättä huomata edes varjoainekuvauksessa, sillä rasvaplakki voi pullistaa suonta vain ulospäin. Muutos näkyy silloin vain suonen sisäisessä ultraäänikuvauksessa.

– Tulehdusreaktio tekee suonen sisäpinnasta heikon, suorastaan räjähdysherkän. Kolesteroliplakki on kuin finni tai paise, joka vain odottaa puhkeamishetkeään. Laukaisevana tekijänä voi olla esimerkiksi flunssa, voimakas rasitus tai stressi, Timo Strandberg kertoo.

Jos valtimoon syntynyt pesäke repeää, siihen tarttuu verihiutaleita eli trombosyyttejä. Syntyy verihyytymä, joka tukkii suonen. Veren pääsy osaan sydänlihasta estyy, ja seurauksena on sydänlihaksen kuolio eli infarkti.

– Kolesterolipitoisuuden alentaminen kannattaa, sillä veren rasvojen väheneminen vahvistaa valtimon seinämää ja pienentää suoniin jo muodostuneita ahtaumia. Infarktinkin vaaraa vähenee, Strandberg korostaa.

Verta erektioon

Valtimoiden ahtautuminen on uhka myös aivoille, jaloille ja jopa sukupuolielimille.

Aivoissa rasvaplakit voivat laukaista aivohalvauksen, joka tappaa vuodessa 5 000 suomalaista. Hengissä selvinneille jää usein muisti- ja puhehäiriöitä sekä ongelmia liikkumisessa.

– Joka viides aivohalvaus olisi estettävissä, jos kolesterolilukemat saataisiin tavoitetasolle, Strandberg laskee.

Korkeaa kolesteroliarvoa keski-iässä pidetään myös yhtenä Alzheimerin taudin taustatekijänä.
Jaloissa valtimoiden ahtautuminen johtaa katkokävelyksi kutsuttuun sairauteen. Se on verenkiertohäiriö, joka

pakottaa kävelijän pysähtymään, kun kipu jaloissa yltyy sietämättömäksi. Sairaus voi johtaa kuolioon jalassa.
Katkokävelyn tärkein syy on tupakointi; korkea kolesteroli ja verenpaine seuraavat heti perässä. Suomessa on 80 000 katkokävelypotilasta.

– Miesten on syytä muistaa, että korkea kolesteroli voi olla syynä myös seksiongelmiin. Jos verenkierto penikseen vaikeutuu, seurauksena on erektiohäiriöitä, Strandberg toteaa.

Pehmeitä rasvoja

– Terveyden kannalta ei ole merkitystä, millä keinoilla kolesteroliarvot saadaan laskuun, kunhan ne vain laskevat, Timo Strandberg painottaa.

Ensimmäinen ja tärkein hoito on aina elintapojen muuttaminen, lähinnä ruokavalion keventäminen. Ruokaremontin avulla voi laskea kolesterolipitoisuutta 10–15 prosenttia, jopa enemmän.

Rasvaa ei pidä jättää kokonaan pois vaan vaihtaa kovat rasvat pehmeisiin. Pitkälle pääsee jo, kun vaihtaa voin margariiniin ja kasviöljyihin sekä maidon ja jogurtit rasvattomiin.

Kovaa rasvaa tulee runsaasti muun muassa juustoista, makkaroista ja leivonnaisista. Lihassa oleva näkyvä rasva kannattaa jättää syömättä.

Sydämelle hyviä rasvoja saa kasviöljyistä, pehmeistä margariineista ja kalasta. Kasvirasvoista kookosrasva on poikkeus: se on varsinainen kolesterolipaukku.

Myös omega-3-rasvahapoilla on todettu olevan jonkin verran myönteisiä vaikutuksia kolesteroliarvoihin: eniten ne vähentävät triglyseridirasvojen määrää. (Lisää rasvoista Hyvä Terveys 4/06.)

Kuitua peliin

Kolesterolinlaskijan kannattaa suosia kuitua, sillä se auttaa poistamaan kolesterolia elimistöstä. Paljon kehuttu ruisleipä on siis hyvä kurinpitäjä kolesterolille.

Täysjyväviljan lisäksi muita hyviä kuidun lähteitä ovat marjat, hedelmät ja vihannekset.

Suomalaisten ruokavalio on keventynyt paljon viimeisinä vuosikymmeninä, mutta myönteinen kehitys on päässyt pysähtymään. Etenkin ruoka-annokset ovat kasvaneet.

– Jos syö enemmän kuin kuluttaa, paino kohoaa hiljalleen ja kolesteroliarvotkin lähtevät nousuun, Strandberg muistuttaa.

Kotoa liikkeelle

Liikuntakin vaikuttaa edullisesti kolesteroliarvoihin, joskin sen teho on pienempi kuin ruoan. Liikunta lisää hyvän HDL-kolesterolin pitoisuutta veressä.

Jotta liikunta vaikuttaisi kolesterolilukemiin, sen täytyy olla säännöllistä, riittävän raskasta ja kestää tarpeeksi kauan: kaksi kolme kertaa viikossa, vähintään puoli tuntia kerralla hengästyttävää ja sykettä nostavaa liikkumista.
Hyviä ”kolesterolilajeja” ovat tutut terveysliikkujan lajit, kuten kävely, hiihto, uiminen ja jumppa.

Tupakointi ja korkea kolesteroli on huono yhdistelmä. Tupakka heikentää laadullisesti kolesterolihiukkasia ja kovettaa valtimoita. Jo muutaman päivittäisen savukkeen polttaminen tuplaa vaaran sairastua sydäntautiin.

Lisäpotkua statiinista

Jotkut onnistuvat elintapojen muutoksessa niin hyvin, että kolesterolilukemat tippuvat jopa kolmanneksella, mutta suurella osalla pelkkä ruokavalion muutos ei riitä. Joillakin syynä on perimä, joka on sellainen, etteivät mitkään omat keinot auta, toisilla motivaatio ei riitä saatujen neuvojen noudattamiseen.

Statiinit ovat lääkkeitä, jotka pienentävät veren kolesterolipitoisuutta. Niitä syö jo liki puoli miljoonaa suomalaista.
Statiineita määrättäessä arvioidaan potilaan muutkin riskit kuin kolesterolitaso. Näitä ovat valtimotauti tai diabetes, kohonnut verenpaine, ikä, paino, sukupuoli ja tupakointi. Myös se huomioidaan, onko suvussa sydän- ja verisuonitauteja.

Statiinit vähentävät tehokkaasti suuressa sairastumisvaarassa olevien sydänkohtauksia ja aivohalvauksia. Myös pienemmässä sairastumisvaarassa olevat hyötyvät lääkkeistä, mutta heidän tärkein hoitonsa on elintapojen viilaaminen.

Uutuutena yhdistelmälääke

Statiinien lisäksi kolesterolia voidaan hoitaa fibraateilla, resiineillä ja guarkumilla. Hyvän HDL-kolesterolin määrää on onnistuttu nostamaan nikotiinihapolla, lähitulevaisuudessa on tulossa myös muita hyvää kolesterolia lisääviä lääkkeitä.

Uusinta kolesterolin lääkehoidossa on niin sanottu yhdistelmälääke, jossa samaan pilleriin on ympätty kaksi eri tavoin kolesterolia vähentävää lääkeainetta. Statiini salpaa kolesterolin tuotantoa maksassa ja etsetimibi estää ruoan ja sappinesteen mukana tulevan kolesterolin imeytymistä suolistossa.

– Yhdistämällä nämä kaksi vaikutusmekanismia päästään usein parempaan tulokseen kuin pelkällä statiinilla. Uskon, että yhdistelmälääke on tulevaisuuden hoito, Strandberg sanoo.

Loppuiän ponnistus

Timo Strandbergia huolestuttaa se, että monet lipsuvat kolesterolin hoidosta. Motivoituminen on vaikeaa, kun suuret lukemat eivät tunnu miltään eivätkä näy päällepäin.
Ihmiset jaksavat ottaa lääkkeensä ja vahtia elintapojaan säntillisesti vuoden verran, sitten kuri höltyy.

– Kolesterolin hoito ei onnistu kuurilla vaan kyseessä on loppuiän kestävä ponnistus. Jos lopettaa kolesterolilääkkeiden käytön, arvot lähtevät nousuun jo parissa viikossa.

Yksi syy lääkityksen lopettamiseen on julkisuudessa esitetyt epäilykset statiinien tehottomuudesta ja kalleudesta. Tästä Strandberg on vakaasti eri mieltä:

– Kolesterolin hoidon kokonaistuloksien mittaamiseen esimerkiksi viisi vuotta on aivan liian lyhyt aika. Todelliset vaikutukset näkyvät vasta vuosien, usein vuosikymmenten jälkeen.

– Hyvällä kolesterolin hoidolla ihmiset voivat saavuttaa lisää hyviä elinvuosia ja välttää tai ainakin lykätä monia hankalia sairauksia. Tavoitteena on siis paitsi pitkä myös hyvä elämä.

Vaara, jos kokonaiskolesteroli yli 5

• Hoitamaton korkea kolesteroli vahingoittaa verisuonia ja voi johtaa muun muassa sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen. Se voi myös vaikuttaa Alzheimerin taudin tai erektiohäiriöiden kehittymiseen.
• Kokonaiskolesterolin tulisi olla alle 5 ja pahan LDL-kolesterolin alle 3. Jos sairastaa valtimotautia, kuten sepelvaltimo- tai aivovaltimotautia, diabetesta tai perinnöllistä korkean kolesterolin tautia, rajat ovat tiukemmat.
• Ensisijainen hoito on elintapojen muutos: tupakka pois, kovien rasvojen korvaaminen pehmeillä ja liikunnan lisääminen.
• Kolesterolilääkkeitä syö yli 400 000 suomalaista.
• Uusinta lääkerintamalla on yhdistelmähoito. Samaan lääkkeeseen on yhdistetty kaksi eri tavoin kolesterolitasoa pienentävää lääkeainetta, statiini ja etsetimibi.

Aivot

Korkea kolesteroli ahtauttaa aivovaltimoita ja voi johtaa aivohalvaukseen.

Korkealla kolesterolilla keski-iässä on yhteys Alzheimerin tautiin ja todennäköisesti myös vanhuuden raihnastumiseen.

Verisuonet
Kolesteroli on rasvamaista ainetta. Jos sitä on liikaa, se alkaa kertyä suonen seinämiin kolesteroliplakeiksi.

Ateroskleroosia eli rasvakovettumistautia voi kehittyä kaikkiin valtimoihin, mutta haitallisinta se on sepel-, aivo- ja reisivaltimoissa.

1. Suurentuessaan kolesteroliplakit ahtauttavat verisuonta ja huonontavat verenkiertoa. Vaikka plakki ei ahtauttaisikaan, suonen sisäpinta voi ohentua ja muuttua patin kohdalta alttiiksi repeämiselle. Tätä edistää se, että plakki usein tulehtuu.
2. Esimerkiksi fyysinen tai psyykkinen rasitus ja siihen liittyvä verenpaineen nousu voi aiheuttaa plakin repeämisen.
3. Revenneeseen suonen kohtaan kertyy verihiutaleita ja hyytymä, jotka estävät veren ja hapen pääsyn kudokseen. Jos tukkeutunut suoni on sydämessä, osa sydänlihaksesta kuolee eli syntyy sydäninfarkti.

Sydän

Sydänlihaksen verenkierrosta ja hapensaannista huolehtivan sepelvaltimon vauriot ja ahtautumat johtavat sepelvaltimotautiin. Se voi laukaista rasitusrintakipuja eli angina pectoris -oireita, sydäninfarktin tai rytmihäiriöitä.

Liika kolesteroli altistaa myös sydämen vajaatoiminnalle. Sillä tarkoitetaan tilaa, jossa koville joutunut sydänlihas ei jaksa pumpata riittävästi verta.

Munuaiset

Kolesteroli ja sen aiheuttamat plakit ahtauttavat munuaisvaltimoita ja munuaisen toiminta voi häiriintyä. Vaurioiden aiheuttama verenpaineen nousu voi edistää aivohalvauksen syntyä.

Penis

Korkea kolesteroliarvo vaikuttaa myös sukupuolielämään: erektiohäiriö voi olla seurausta peniksen valtimoiden vaurioista ja huonosta verenkierrosta.

Jalat

Kolesteroli voi osaltaan vaikuttaa reisivaltimoiden ahtautumiseen ja johtaa kivuliaaseen katkokävelyyn. Pahimmillaan ahtauma saattaa johtaa kuolioon jalassa.

Näin muutokset alentavat kolesterolia

kasvisterolin tai -stanolin käyttö 10–15 %

rasvan laadun muuttaminen 5–10 %

ylipainon väheneminen 5–10 %

säännöllinen liikunta 5 %

kuidun lisääminen 3–5 %

tupakoinnin lopettaminen lisää hyvää HDL-kolesterolia

Mitä alempi, sitä parempi

Kolesterolin ”laskutalkoissa” on hyvä muistaa, etteivät lukemat voi laskea liian alas. Ihmisen luonnollinen kolesterolipitoisuus on noin 3, kun nykysuosituksen mukaan tavoitellaan alle 5:n lukemaa. Vähemmälläkin siis tulee toimeen!

Yhdysvalloissa tavoitteet on jo laskettu alemmaksi. Siellä LDL-suositus on valtimotautipotilailla alle 1,8, kun se meillä on korkean riskin potilailla alle 2,5.

Kolesteroliarvoja kannattaa seurata säännöllisin välein. Lääkehoidon aloituksen jälkeen arvot tarkistetaan 1–2 kuukauden kuluttua, jatkossa riittää yleensä noin vuoden mittausväli. Terveidenkin olisi hyvä mittauttaa kolesteroliarvonsa ainakin kertaalleen ja sen jälkeen tarpeen mukaan.
Kolesterolimittaus antaa useita lukemia: kokonaiskolesterolin lisäksi LDL-kolesterolin, HDL-kolesterolin ja triglyseridit:

• paha LDL-kolesteroli vaurioittaa verisuonia
• hyvä HDL-kolesteroli kuljettaa kolesterolia pois suonista
• triglyseridit ovat veren muita rasvoja.
  Apua kasvisteroleista ja -stanoleista?
• Kasvistanolit ja -sterolit estävät kolesterolin imeytymistä ruoansulatuksesta verenkiertoon. Niitä lisätään muun muassa margariineihin, jogurtteihin ja juomiin. Kasvistanoleita ja -steroleita saa myös kapseleina.
• Kaikki kasvisteroli- ja stanolituotteet laskevat kolesteroliarvoja suurin piirtein yhtä paljon: LDL-arvo putoaa 10–15 prosenttia, kun tuotteita syö säännöllisesti ohjeiden mukaan. Vaikutus lakkaa, jos käytön lopettaa.
• Kasvisteroleita ja -stanoleita voi käyttää statiinilääkityksen ohella. Yksin nämä margariinit tai jogurtit riittävät vain harvalla kolesterolitavoitteiden saavuttamiseen.

Nina Riihimaa, Hyvä Terveys