Ongelmana on pitkäaikainen, jopa vuosia jatkunut selän kipu. Kipu voi olla peräisin selän välilevytyrästä, jota useita kertoja leikattu, tapaturmasta tai se on alkanut synnytysten jälkeen. Paljon tutkimuksia on tehty, joitakin löydöksiä selässä on mahdollisesti havaittu, mutta löydöksien ja pitkällisten kipujen syyt ovat epäselviä. Lukuisista hoitoyrityksistä huolimatta kivut ovat jatkuneet.

Kipu on erittäin epämiellyttävä seuralainen, ja päinvastoin kuin moneen muuhun asiaan, siihen ei totu.

Kaikista kivuista selkäkipu lienee yleisin. Luultavasti tähän yksi tärkeä perussyy on esi-ihmisen nouseminen kahdelle jalalle noin 1,6 miljoonaa vuotta sitten. Kahdella jalalla seisovan ihmisen lanneranka joutuu kantamaan koko yläruumiin painon, vaikka sen perusrakenne edelleen perustuu neljään raajaan nojaavan nisäkkään lujuuslaskelmille.

Selän tavallisia vaivoja ovat välilevyjen rappeutumisen aiheuttamat ongelmat sekä kuormituksen ja tapaturmien aiheuttamat rakenteelliset muutokset, mutta sietämättömiä kipuja voi selässä olla ilman näitäkin. Vaikka röntgen- tai magneettikuvauksessa nähdään usein muutoksia, kivun ja todettujen muutosten välillä ei välttämättä ole selvää yhteyttä. Läheskään aina ei käytettävissämme olevilla tutkimusvälineillä muutoksia todeta. Kivulle ei silloin löydy selvää syytä, joka voitaisiin poistaa, tai vaikka esimerkiksi selvä rakenteellinen syy olisikin, sitä ei ehkä voida leikkauksella korjata. Siksi hoidon tulee olla monipuolisesti sekä kivun hallintaa että toimintakyvyn ylläpitoa.

Pitkällisen kivun hoitoon ei ole yksiselitteisiä keinoja, ja jatkuva kipulääkkeiden käyttö ei yleensä tuo helpotusta, joskin niistä on apua ajoittain kuurinomaisesti käytettynä. Pitkällinen kipu voi vähitellen muuttaa tapaa, jolla aivot ja muu elimistö reagoi ympäristön ärsykkeisiin. Kun kipu alkaa hallita elämää, se vaikuttaa mielialaan, muistiin ja muihin aivotoimintoihin. Tämän estämiseksi voi olla tarpeen, että päivittäistä elämää haittaavasta kivusta kärsivä pääsee myös kivun hoitoon erikoistuneen klinikan arvioitavaksi.

Kivun hoitoon voi löytyä apua muistakin kuin varsinaisista kipulääkkeistä. Poikkeuksetta tarvitaan silti lisäksi sekä työoloihin että muuhun päivittäiseen toimintaan liittyvää kuntoutusta ja asioiden uudelleenjärjestelyä ja -opettelua. Potilaalle räätälöidyn omatoimisen harjoittelunohjelman laatiminen yhdessä fysioterapeutin kanssa on ensiarvoisen tärkeää.

Selkäkipujen hoidossa lähes kaikki sellainen liikunta, joka ei suoraan rasita selkää, on hyväksi.

Harjoituksen tulee vain olla jatkuvaa ja riittävän voimaperäistä. Joissakin tapauksia voi olla hyötyä apuvälineistä, kuten tukiliiveistä.

Osmo Saarelma
Yleislääketieteen erikoislääkäri