KESKUSTELUT

Ravinto vaikuttaa!
sunnuntai, 20. toukokuuta 2012 17:08

Valkovuodon hiipuminen
lauantai, 19. toukokuuta 2012 21:22

13-vuotiaalle hyvä laihdutus/kiinteytys keino
tiistai, 15. toukokuuta 2012 21:45

haastava äitiys
sunnuntai, 13. toukokuuta 2012 17:53

Näyttää siltä, että karppaus on hyvä laihdutuksen aloittaja mutta huono lihomisen vastustaja?
lauantai, 12. toukokuuta 2012 18:36

Sisarkateus iski
perjantai, 11. toukokuuta 2012 14:29

Ruokavaliolla suuri merkitys hyvään terveyteen!
perjantai, 11. toukokuuta 2012 08:53

Joogasta tosi kriittinen artikkeli
keskiviikko, 9. toukokuuta 2012 22:34

Kohdun poistosta haittaa?
keskiviikko, 9. toukokuuta 2012 22:20



Terveys

Silmät eivät käytössä kulu

Näkö saattaa heikentyä paljonkin, ennen kuin sen itse huomaa. Jos esimerkiksi lukeminen tai näyttöpäätetyö aiheuttavat pääkipua ja silmien väsymistä, on syytä käydä silmälääkärissä.

silmät, silmäsairaudet, ikänäkö, kaihi, silmälasit1. Näkö alkaa heiketä 25-vuotiaana. Sen jälkeen pitää käydä säännöllisesti näöntarkastuksissa.

Väärin. Näön huononeminen näin varhain johtuu silmän taittokyvyn muutoksista tai silmäsairauksista. Noin 45-vuotiaana ilmaantuva ikänäkö on selkein iän aiheuttamista muutos silmän toiminnassa. Vanheneva silmä ei enää entiseen tapaan pysty tarkentamaan lähelle, jolloin lähinäkö heikkenee.

Lähinäköä voidaan parantaa luku- tai moniteholaseilla. Iän mukana yleistyvien silmäsairauksien vuoksi silmät pitäisi tarkastaa viimeistään, kun ikänäkö alkaa vaivata. Muuten tarkastukset tehdään todettujen riskitekijöiden ja silmäsairauksien mukaan.

2. Näön huonontumista ei itse huomaa.

Oikein ja väärin. Esimerkiksi liikennemerkkien ja katukylttien sumentuminen voi antaa viitettä näön huonontumisesta. Joskus vähitellen heikentyvää näköä on kuitenkin vaikea havaita ja näkö saattaa heikentyä paljonkin, ennen kuin sen itse huomaa. Jos näkökyky heikkenee vain toisesta silmästä, sen huomaa usein vasta, kun paremman silmän peittää.


3. Huono näkö rasittaa, aiheuttaa pääkipua ja väsyttää.

Väärin ja oikein. Huonon näön erityiset syyt, kuten esimerkiksi taittovirheet voivat aiheuttaa pääkipua ja silmien väsymistä. Jos siis esimerkiksi lukeminen tai näyttöpäätetyö aiheuttavat tällaista, olisi hyvä käydä silmälääkärissä.


4. Illalla näkö on huonompi kuin aamulla.

Väärin. Kun esimerkiksi työ väsyttää silmiä mihin vuorokauden aikaan tahansa, voi tuntua, että näkö huononee. Erityisesti korjaamattomat taittoviat ja piilokarsastus voivat rasittaa silmiä ja aiheuttaa päänsärkyä. Oireita saattaa tulla myös, jos silmät päivän mittaan kuivuvat ja niiden voitelujärjestelmä kuormittuu.


5. Television katselu liian läheltä, tietokonetyöskentely ja hämärässä lukeminen huonontavat näköä.

Väärin. Silmien käyttäminen ei heikennä näköä pysyvästi. Olosuhteet kuitenkin vaikuttavat siihen, minkä verran silmät rasittuvat. Varsinkin jos näyttöpäätettä käyttää paljon, on tärkeää asettaa se oikein ja huolehtia kunnollisesta valaistuksesta.


6. Ikänäkö parantaa likinäköisen näkemistä niin, että hän voi päästä eroon silmälaseista.


Väärin. Ikänäkö ei paranna likinäköisen näkökykyä, mutta likinäköisen lähinäkö pysyy ilman laseja hyvänä vanhempanakin. Likinäköinen ei siis välttämättä tarvitse lukulaseja nähdäkseen lähelle. Kauas katsellessa hän kuitenkin edelleen tarvitsee kaukolasejaan. Varttuneemmalla iällä alkava harmaakaihi saattaa muuttaa silmän taittokykyä likitaitteiseksi ja tällöin lähinäkö aluksi paranee. Tästä on kyse, kun kerrotaan isoäideistä ja -isistä, jotka ovat päässeet eroon lukulaseista.


7. Jos käyttää silmälaseja, ei välttämättä tarvitse aurinkolaseja, koska tavallinen muovilinssi suojaa säteiltä.

Osittain totta. Tavallinen muovilinssi antaa kohtalaisen hyvän suojan auringonvalon UV-säteiltä. Näkyvältä valolta ne eivät silmiä suojaa. Jos silmät ovat valoherkät tai joutuvat alttiiksi kirkkaalle valolle, aurinkolaseja on syytä käyttää. Lippalakki ja lierihattu suojaavat silmiä hyvin suoraan ylhäältä tulevilta valonsäteiltä, mutta eivät niiltä, jotka heijastuvat vedestä tai maasta.


8.Vanhempana silmien suojaaminen auringolta ei ole yhtä tärkeää kuin lapsena.

Väärin. Vanhemmiten silmän mykiön muutokset, kuten mykiön värin muuttuminen kellertäväksi, saavat aikaan sen, että silmässä on ikään kuin sisäinen aurinkolasi. Muuten vanhan ihmisen silmä on ehkä jopa herkempi auringon valon aiheuttamille muutoksille. Näin etenkin, kun silmästä on leikattu kaihi ja sisäinen aurinkolasi on poistettu. Tuolloin silmien suojaaminen voimakkaalta auringonvalolta on tärkeää.

9. Jos ei käytä kirkkaassa auringonpaisteessa aurinkolaseja, glaukooman eli silmänpainetaudin riski lisääntyy.

Väärin. Auringonvalon määrällä ja glaukoomalla ei ole osoitettu olevan yhteyttä.


10. Jos vilkaisee kiikarilla aurinkoon, näkö heikkenee pysyvästi.

Totta. Auringonvalon energia on niin suuri, että silmän verkkokalvo vaurioituu tällöin pysyvästi. Vastaavia vaurioita syntyy, kun auringonpimennystä seurataan suojaamatta silmiä riittävästi.

11. Sairaudet näkyvät silmistä.

Osittain totta. Eivät kaikki, mutta esimerkiksi monet verisuoniin vaikuttavat sairaudet, kuten diabetes, verenpainetauti ja valtimonkovettumatauti, aiheuttavat muutoksia myös silmänpohjaan.

12. Kaihi tulee kaikille.

Totta. Kaihi liittyy hyvin oleellisesti silmän ikääntymiseen. Se kehittyy kaikille, jos vain elinpäiviä riittää.


13. Hyvä tai huononäköisyys on perinnöllistä, jos vanhemmilla on lasit, lapsillakin on.

Totta. Taittovirheet ja monet silmäsairaudet, kuten glaukooma periytyvät osalle jälkeläisiä, eivät siis kaikille. Samalla tavalla silmien taittovirheet ovat perinnöllisiä, mutta vaikka molemmilla vanhemmilla olisi silmälasit, lapsi ei niitä välttämättä tarvitse. Mikäli suvussa esiintyy perinnöllisiä silmäsairauksia, silmien tavallista huolellisempi tarkastaminen on tärkeää.


14. Hyvät lasit parantavat näköä.

Oikein ja väärin. Varhaislapsuudessa näkö täytyy oppia silmiä käyttämällä, ja mikäli tuolloin näkö jää esimerkiksi taittovirheestä johtuen oppimatta, silmästä kehittyy ns. laiska silmä. Ratkaisevin näön kehittyminen tapahtuu ennen kouluikää ja silloin silmälasit todella saattavat korjata näkökykyä pysyvästi. Tuossa vaiheessa lapsen silmälasien käyttöä ja muiden annettujen hoito-ohjeiden noudattamista on viisasta huolellisesti valvoa. Muuten silmälasit ovat näkemisen apuväline. Niillä voidaan estää monia taittovirheiden ja karsastuksen aiheuttamia oireita ja ennen kaikkea parantaa näköä. Mitenkään itsestään lasit eivät tätä kuitenkaan tee, vaan niiden täytyy olla vahvuudeltaan oikein määritetty ja käyttäjälleen sovitettu.

Asiantuntijana silmätautien professori Hannu Uusitalo Tampereen yliopistosta.

Pirjo Helasti/ Hyvä Terveys

LUE LISÄÄ:

Silmät ja terveys

Näköhäiriöt

 

Hormoniraivoa vai ihan muuta?
Tuntuu siltä, että pinnasi palaa yhä helpommin. Selvitä ensin, onko kiukkusi syy hormonaalinen. Sen jälkeen voit kokeilla asiantuntijamme... Lue lisää
Antibioottikuuri nitistää myös puolustajabakteerit
Antibiootit tuhoavat myös elimistöä puolustaavat hyvät bakteerit, ja lääkekuurista toipuminen vie kuukausia, jopa vuosia. Flunssa, yskä ja... Lue lisää
Tunnista päänsärkysi, löydä oikea apu
Päänsärkyjä on erilaisia: toisella jomotus kasvaa pikkuhiljaa iltaa kohden, toisella päänsärky tainnuttaa saman tien sänkyyn. Milloin avuksi... Lue lisää
Geenitesti kertoo mutta mitä? »
Haista home ajoissa »
Testaa, tartutko pulloon liian hanakasti »
Näin pysyt nuorena »
Estä, hoksaa ja hoida virtsavaivat »
Mikä laji sopii kipeälle selälle? »
Rauhaa mahalle - tunnista ja hoida vatsavaiva »
Viisikymppinen, kasvata lihasta »
Yskään hunajaa vai lääkettä? »
Valmistaudu leikkaukseen, se kannattaa »
Parantaako psykokirurgia masennuksen? »
Siedätyshoito nitistää allergian »
Verenpaine kohdalleen - omat ja lääkärin keinot »
10 parasta terveysideaa »
Magneetit – hoitoa vai humpuukia? »
Vyöhyketerapiasta, homeopatia ja muut vaihtoehtohoidot - hyötyä vai haittaa? »
Ehkäisevätkö probiootit flunssaa? »
Onko huono viinapää perinnöllistä? »
Alipainoinen, näin lihot terveellisesti »
Tinnitus - miten estän korvien soimisen pahentumisen? »
Pähkinä on ravintoarvoltaan suositeltava terveyspommi »
Ammattilaisten vinkit: Näin hoidat flunssan oikein »
Atshii, oletko allerginen joululle? »
Sydäntauti voi alkaa suusta »
Liika liikunta syö vastustuskykyä »
Yömaitoa unilääkkeeksi? »
Halu herää huomaavaisuudesta »
Antibiootin teho säilyy »
Hyvä lääkäri kuuntelee »
Työlasit tietokoneelle »
Rintoihin sattuu, mikä auttaa? »
Selkä kiittää liikkeestä »
Lihottaako ruoka vai perimä? »
Eläkkeelle uteliaana ja kunnossa »
Alkoholi lihottaa salakavalasti »
Ehkäise kaamosmasennus valolla »
Nuori haparoi seksissä »
Syöpäsolut kuriin tarkasti »
Ympäristö muokkaa geenejä »
Vuosihuolto iän mukaan »
Keskikesän marjoja terveydeksi »
Eläimet kantavat tauteja »
Diabeteksesta eroon veitsellä »
Keittiössä puhtaasti ja viisaasti »
Kipeäksi eläimestä – mahdollista mutta harvinaista »
Diabeteksesta voi parantua »
Sauna irrottaa arjesta »
Pysäytä diabetes ajoissa »
Seksi kiinnostaa lasta »
Vaihdevuosissa ei kärsitä »
Vaihdevuodet muuttavat kehoa »
Iskias talttuu liikkuen »
Miksi mieli järkkyy? »
Kolesterolit saa kohdalleen »
Juo vain iloon »
Siedätä, älä välttele »
Silmälasit näön vuoksi »
Kalansyöjän sydän kiittää »
Plasebo auttaa monia »
Yskänlääke auttaa - vai auttaako? »
Muisti menee - ja palaa »
Muistiin kyllä mahtuu »
Patja nukkujan mukaan »
Rasva säätelee terveyttä »
Rauta estää anemian »
Elinsiirto - lahja tuntemattomalle »
Korva kaipaa hiljaisuutta »
Korva kaipaa hiljaisuutta »
Munuaistauti kiinni ajoissa »
Uusi rinta syövän jälkeen »
Energiajuomaa, kuka tarvitsee? »
Ikä tuntuu eri tahtia »
Hengitys haisee, apua! »
Ihottumaa kosmetiikkapurkista »
Alzheimeria ajetaan nurkkaan »
Kyynelissä on eroa »
Rokotteita omalla rahalla »
Vyötärön mittaus kertoo »
Uniaapinen auttaa »
Pelastuin – entä sitten? »
Vulvodynia on arka paikka »
Masennus talttuu aivostimulaatiolla »
Unirauha rakennetaan »
Liikunta puuskista elämäntavaksi »
Ammatti uusiksi nyt »
Ikäkriisi tulee ja vahvistaa »
Tipaton tammikuu »
Influenssa rokotuksesta huolimatta »
Kala ja sen kaverit »
Geenimuuntelu, totta vai tarua? »
Joulupöytä kevyemmin »
Hilse ja kutina pois »
Vaihdevuosien oireisiin helpotusta »
Sydän voi särkyä järkytyksestä »
Pääsäryn kanssa pärjää »
Luut tarvitsevat suojaa »
Liikunta auttaa hoikistujaa »
Kuiva iho joustavaksi »
Luontaistuote vai lääke? »
Tunnista vaarallinen sydänoire »

KESKUSTELUT

Valkovuodon hiipuminen
la, 19. toukokuuta 2012

13-vuotiaalle hyvä laihdutus/kiinteytys keino
ti, 15. toukokuuta 2012

Fibromyalgian vähättelyäkö?
ke, 9. toukokuuta 2012

Pakko-oireinen häiriö ja terapia
pe, 4. toukokuuta 2012

Fibromyalgia?
to, 3. toukokuuta 2012

Rinnassa pistelyjä
la, 21. huhtikuuta 2012

Oma painonhallinta
to, 19. huhtikuuta 2012

VICHY-DIEETTI > apua !
ma, 16. huhtikuuta 2012

Surmontil
pe, 13. huhtikuuta 2012

Bloggailua arjesta MS-taudin kanssa
ma, 2. huhtikuuta 2012

Sukupuolitautiko?
to, 29. maaliskuuta 2012

liikunta, päänsärky ja paino ei putoa
ke, 28. maaliskuuta 2012

Mielen ongelmien hoito liiaksi lääkekeskeistä!
su, 25. maaliskuuta 2012

Kuumat aallot
to, 22. maaliskuuta 2012

Varma tapa laihtua
ma, 5. maaliskuuta 2012