Kun silmälääkäri laittaa potilaansa silmiin laajennustippoja ja kurkistaa mustuaisesta sisään silmään, hänellä on suora yhteys potilaan verenkiertoon.

– Silmät voivat olla sielun peili, mutta ainakin silmänpohjat ovat ikkuna verenkiertoon. Se on ainoa paikka, mistä verisuonten kunnon näkee ilman kirurginveistä tai varjoainetta, sanoo dosentti Paula Summanen HYKSin silmätautien klinikasta.

Paitsi että lääkäri näkee silmänpohjasta alkavat silmäsairaudet, verkkokalvolla risteilevien suonten vointi voi paljastaa, uhkaako potilasta jokin valtimotauti: diabetes , verenpainetauti , sydämen vajaatoiminta, infarkti tai aivoverenkierron häiriö.

Jos verenpaine on liian suuri, valtimoiden seinämät paksunevat ja veren kulkureitti kapenee. Ahtautuneet silmän valtimot voivat painaa laskimoita ja huonontaa niiden verenkiertoa.

Jos veren sokeripitoisuus on suuri, verkkokalvolla näkyy hiussuonten tukkeutumia, verenvuotoja ja turvotusta. Liika kolesteroli taas kertyy möykyksi suonten seinämiin. Pahimmillaan silmänpohjassa näkyy sykkyräisiä uudissuonia.

– Vaurioituminen tapahtuu vaivihkaa. Silmänpohja ei kipuile tai oireile, joten usein muutokset tulevat potilaalle täytenä yllätyksenä, silmälääkäri Paula Summanen sanoo.

Lukulasit lääkäriltä

Liika verenpaine, -sokeri ja -kolesteroli voivat tehdä pahaa silmänpohjassa, vaikka näkö olisi ihan hyvä. Silmälääkärit suosittelevatkin, että jokainen 40-vuotias kävisi heidän vastaanotollaan tarkistuttamassa silmiensä tilan, silmänpaineen ja silmänpohjan.

– Hyvä nyrkkisääntö on, että ensimmäiset lukulasit hankitaan silmälääkäriltä, Summanen linjaa.

Vaikka optikot ovat asiantuntijoita lasien määrittämisessä, heitä ei ole koulutettu etsimään tai hoitamaan silmäsairauksia. Optikot eivät saa laittaa laajennustippoja eivätkä siksi voi tutkia silmänpohjaa.

Toinen keino karsia suurimmat näön uhat on tarkistaa itse kerran viikossa, että näkee molemmilla silmällään. Eli käsi vuorotellen kummankin silmän päälle ja katse ensin kaukaisuuteen ja sitten kirjaan.

– Liian usein vastaanotolle tullaan vasta sitten, kun näkö alkaa reistailla paremmasta silmästä. Silloin glaukooma eli silmänpainetauti tai muutokset silmänpohjassa ovat jo liian pitkällä, Paula Summanen huokaa.

Hiljaiset näönviejät

Työikäisten suurimpia näkövammaisuuden aiheuttajia ovat diabetekseen liittyvät silmänpohjanmuutokset. 65 vuotta täyttäneiden näköä uhkaavat lisäksi silmänpohjan keskeisen osan ikärappeuma ja glaukooma. Kaikki ovat oireettomia ja hitaasti kehittyviä sairauksia.

Diabeetikoiden näköä tulee seurata säännöllisesti. Monissa kunnissa heidän silmänpohjansa valokuvataan: valokuvista pienetkin pullistumat, vuodot ja tukokset on helppo havaita.

Ongelmana ovat ne, jotka eivät vielä tiedä sairastavansa diabetesta. Arvioiden mukaan heitä on 200 000, eli joka toisen 45–75-vuotiaan suomalaisen miehen sokerinsieto on alentunut tai hänellä on tyypin 2 diabetes. Naisista samassa jamassa on joka kolmas.

Silmänpohjassa voi olla muutoksia jo ennen kuin diabetes todetaan. Se näet ilmaantuu pikkuhiljaa hiipien eikä ole harvinaista, että taudin jäljille päästään silmänpohjanmuutosten perusteella.

– Osa muutoksista vaatii heti hoitoa, mutta osa on niin lieviä, että elämäntapoja korjaamalla silmänpohjatkin tervehtyvät, Paula Summanen tietää.

Näkyykö kärpäsiä?

Terveessä silmänpohjassa risteilee tiheä verisuonijuurakko. Vahvoista valtimoista ja laskimoista versoo ohuita hiussuonia. Näkeminen tarvitsee paljon happea.

Jos kaulavaltimosta lähtenyt kolesterolikide tukkii silmän keskusvaltimon, näkö menee heti ja lääkäriin on lähdettävä.

Sen sijaan tukos ohuessa hiussuonessa ei tunnu missään, vaikka verkkokalvolle on syntynyt pieni kuolio. Vaurioituminen saa jatkua rauhassa: veri pääsee hapettamaan yhä pienempää osaa silmänpohjasta. Lopulta jäljellä ovat vain paksuimmat suonihaarat, välissä kuivaa autiomaata.

Liika sokeri veressä on happoa suonenseinämille. Ne menevät helposti rikki ja alkavat tihkua vanhojen vesijohtojen lailla. Neste valuu verkkokalvolle, joka turpoaa kuin pesusieni. Jos turvotus tulee tarkan näkemisen alueelle, kuva vääristyy ja näkö heikkenee.

Kun hiussuonet tukkeutuvat ja verenkierto estyy, silmänpohja alkaa hapenpuutteessa kasvattaa uusia verisuonia. Ne ovat hauraita ja vuotavat herkästi verta kirkkaaseen lasiaiseen.

– Potilas voi nähdä ”kärpäsiä” tai ”nokihiutaleita”. Jos vuoto on suuri, se pimentää näön ja maailmaa katsoo kuin paksun kiisselin läpi, Paula Summanen kuvailee.

Toisin kuin esimerkiksi jalassa tai sydämessä, silmässä uudissuonista ei ole mitään hyötyä. Päinvastoin ne ovat heikkoja ja vuotavat verta. Seurauksena saattaa olla jopa äkillinen näön menetys.

Uudissuonet eivät häviä itsestään. Niitä edeltävät muutokset silmänpohjassa voivat korjaantua, jos potilaan verenpaine laskee ja sokeri- ja rasva-arvot paranevat.

Laser apuun ajoissa

Jos silmänpohjaan päästään kurkistamaan ajoissa, verkkokalvon turvotusta ja uusien suonten kasvua voidaan estää valopolttohoidolla. Lasersäde tukkii tihkuvia suonia ja jättää hentoja arpia verkkokalvon reunaosiin, jolloin uudissuonten kasvu pysähtyy.

– Laserointi voi lisätä häikäistymistä joksikin aikaa ja huonontaa hämäränäköä, Paula Summanen kertoo hoidon sivuvaikutuksista.

Hänen työpaikassaan HYKSin silmäklinikan diabetespoliklinikassa on kaksi laseria ja kolme lääkäriä, jotka kokopäiväisesti hoitavat diabeteksen aiheuttamia silmänpohjamuutoksia.

Jos laserointia ei tehdä, uudissuonet kasvavat ja kasvavat. Niiden tueksi kasvavat arpikalvot voivat pahimmillaan repiä irti koko verkkokalvon.

Näitäkin vakavia vaurioita osataan nykyisin hoitaa: poistetaan samentunut lasiaishyytelö, irrotetaan arpikiinnikkeet ja palautetaan verkkokalvo takaisin paikoilleen.

– Aina näköä ei silti ehditä pelastaa, tai vaikea perussairaus tekee vaurioitaan silmänpohjassa vuosien mittaan. Diabeettinen silmänpohjasairaus eli retinopatia on kaikkialla lisääntymässä oleva näkövammaisuuden aiheuttaja.

Hoitoa päästä varpaisiin

Jos silmälääkäri toteaa, että potilaan silmänpohjissa on ”vain lieviä muutoksia”, asiat eivät ole hyvin.

– Ne ovat vakavia merkkejä siitä, että elinvaurioita on tulossa muuallekin, jos verensokeria, -rasvaa ja -painetta ei saada korjaantumaan, Summanen varoittaa.

Näön suojelusta ei siis selvitä pelkällä laserilla, vaan koko ihmistä on hoidettava.

– Silmänpohjan verisuonimuutosten ehkäisy on yhtä kuin sydän- ja verisuonitautien ehkäisy. Sokeri- ja kolesteroliarvojen paraneminen, verenpaineen lasku, tupakoinnin lopettaminen ja ylipainon välttäminen hoitavat ihmistä päästä varpaisiin.

Kun verenkierto silmänpohjan suonissa paranee, se paranee myös munuaisissa, sydämessä, aivoissa ja jaloissa.

Syö silmillä

Helpoin tapa arvioida silmänpohjiensa hyvinvoinnin uhkia on mitata vyötärönympärys. Jos se on miehellä alle 90 senttiä ja naisella alle 80 senttiä, metabolisen oireyhtymän ja verisuonten vaurioitumisen todennäköisyys on pieni.

Ensi merkki elimistön sokerinsiedon huononemisesta voi myös olla aterian jälkeen iskevä raju väsymys: veren sokeripitoisuus on noussut liian korkeaksi ja vaurioittaa elimistöä.

– Tyypin 2 diabeteksen, joka on vakava valtimotauti, puhkeamisen voi estää tai ainakin sitä voi siirtää elämäntaparemontilla. Syömistään pitää keventää, lisätä kuitua ja käyttää enemmän pehmeitä rasvoja. Viimeistään tässä vaiheessa olisi ruvettava liikkumaan.

Yhä useammin olisi parempi syödä silmillä. Ja nälän yllättäessä silmienkin suojaksi pitäisi nauttia sellaista, josta saa paljon suojaravintoaineita, vitamiineja ja kivennäisaineita. Ne estävät solujamme härskiintymästä!

– Vihanneksia, hedelmiä, kokojyväviljaa, kalaa ja marjoja, kannustaa Paula Summanen.

Mustikkaan!

Mustikkaa on kansanlääkinnässä käytetty silmäsairauksien hoidossa. Sen on uskottu edistävän silmän hiussuonten terveyttä ja parantavan hämäränäköä. Mustikoissa on paljon flavonoideja, kuten luteiinia, myrisetiiniä ja antosyaaneja, jotka voivat olla marjojen terveysvaikutusten takana.

Mustikan ylivoimasta ei ole vielä tieteellistä näyttöä, vaikka sitä jo myydään luontaistuotekaupoissa ja apteekeissa puristeina ja uutteina.

Se tiedetään, että ravinto, joka sisältää paljon vihanneksia, marjoja ja hedelmiä, pienentää monien tautien riskiä. Suojaa saa muun muassa sepelvaltimotaudilta, aivohalvaukselta, aikuistyypin diabetekselta, astmalta ja keuhkosyövältä.

Koko loppukesän metsämme ovat täynnä mustikkaa, joten sillä kannattaa täyttää pakastimensa tieteellistä näyttöä odotellessa.

– Syödään mustikoita ja poimitaan niitä, niin samalla hoidetaan silmien lisäksi koko kehoa, Paula Summanen kommentoi.

Vuokko Sipponen, Hyvä Terveys