Noin joka sadas ihminen sairastuu skitsofreniaan. Valtaosa Suomen noin 50 000 skitsofreniapotilaasta selviytyy psykiatrisessa avohoidossa. Moni tarvitsee kuitenkin aika ajoin sairaalahoitoa.

Riskit
Suurin vaara sairastua skitsofreniaan on niillä, joiden lähisukulaisella on skitsofrenia. Taudin puhkeamiseen tarvitaan perinnöllisen tai varhaiskehityksen aikana syntyneen alttiuden lisäksi sisäinen tai ulkoinen tekijä, esim. stressi. Alkusyynä voi olla myös esimerkiksi liiallinen alkoholin käyttö, huumeet tai keskushermostovamma.

Miehillä sairaus alkaa aikaisemmin kuin naisilla. Sairastuneet ovat normaaliväestöä useammin naimattomia ja heidän sosiaaliryhmänsä on keskimääräistä alhaisempi.

Kolme neljästä skitsofreniapotilaasta kärsii jo ennen psykoosin puhkeamista ennakko-oireista, kuten masennuksesta, syyllisyydestä, kyvyttömyydestä tuntea nautintoa, eristäytymisestä, oudosta käytöksestä tai alkoholi- ja huumeongelmasta. Nämä oireet voivat kestää muutamasta päivästä useisiin vuosiin. Ennakko-oireiden tunnistaminen on tärkeää, sillä psykoosin puhkeaminen voidaan usein estää kevyellä lääkityksellä ja psykososiaalisella hoidolla.

Hoito
Skitsofreniadiagnoosin tekee psykiatri. Taudinmääritys perustuu esitietoihin ja tutkimukseen, jossa kartoitetaan potilaan psyykkinen ja fyysinen terveys. Skitsofreniapotilailla on usein myös sydän- ja verisuonitauteja sekä aineenvaihduntasairauksia. Skitsofreniaa muistuttavan oireiston takana voi piillä myös muita sairauksia, jotka on tärkeä sulkea pois ennen lopullisen diagnoosin tekoa.

Hoitosuunnitelma laaditaan yksilöllisesti potilasta ja hänen perhettään kuunnellen, ja sitä on tarpeen tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Potilaan läheisillä on tärkeä osuus lääkehoidon onnistumisessa ja kuntoutuksessa.

Psykoosioireiden lievittämiseksi potilas saa usein lääkitystä jo hoidon alussa. Itsetuhoinen ja väkivaltainen potilas voi tarvita myös sairaalahoitoa. Akuuttivaiheen jälkeen oireet tasaantuvat, mutta uuden psykoosin estämiseksi olisi hyvä välttää stressiä. Vakaassa vaiheessa hoitona on sekä lääkitys että psykososiaaliset hoidot, jotka parantavat potilaan elämänlaatua ja ehkäisevät oireiden uusiutumisen. Oireiden loputtuakin lääkitystä olisi jatkettava ainakin kahden vuoden ajan.

Perheen kriittinen ja ylihuolehtiva ilmapiiri lisää potilaan vaaraa sairastua uudelleen. Siksi perheterapiasta voi olla hyötyä. Potilas itse tarvitsee ehkä arkielämän taitojen opettelua, harjoittelua sosiaalisissa taidoissa tai ammatillista kuntoutusta. Tärkeää on, että potilas itse uskoo selviytymiseensä.

Yli puolet skitsofreniapotilaista toipuu suhteellisen hyvin. Pitkään sairastaneista lähes kaikki tarvitsevat kuitenkin vuosia jatkuvaa psykiatrista hoitoa.

Lähde: Käypä hoito -suositus
www.kaypahoito.fi