Iso päätös – pieni toimenpide. Gynekologisen sterilisaation voi nyt saada niin sanotusti pikana, vaikka sitä harkitsevan naisen on yhä syytä harkita ratkaisuaan huolellisesti.

– Tässä office- eli toimistokirurgiaksikin kutsutussa hoidossa on kyse sitä, ettei naisen sterilisaatiota tarvitse tehdä leikkaussalissa. Poliklinikassa suoritettava toimenpide on turvallinen ja yleensä ohi muutamassa minuutissa. Nainen voi sen jälkeen lähteä vaikkapa takaisin töihin, naistentautien- ja synnytysten erikoislääkäri Ritva Hurskainen Hyvinkään sairaalasta kertoo.

Ranskasta Suomeen rantautunut sterilisaatiokeino on Hyvinkäällä osoittautunut käyttökelpoiseksi. Hurskaisen mukaan suurin osa sterilisaatioon haluavista naisista valitsee nopeamman tavan, koska silloin välttyy muun muassa nukutukselta, sitä seuraavalta tokkuralta ja yhdeltä sairaalassa vietetyltä yöltä.

– Emmekä me terveydenhuollossa voi väheksyä myöskään hoidon edullisuutta: näin säästetään kallista leikkaussaliaikaa sekä henkilöstöä, ja potilas välttyy sairauslomapäiviltä. Tulos puolestaan on ehkäisyteholtaan vähintään samaa luokkaa kuin muutkin sterilisaatiomenetelmät.

Vartissa ohi

Pikasterilisaatioon ei kuitenkaan ryhdytä tuosta vaan. Toimenpidettä edeltää käynti sairaalan poliklinikassa, jossa selvitetään potilaan tilanne ja se, soveltuuko menetelmä hänelle. Vaikka operaatio on pieni, on harkittava tarkkaan, mitä siitä hyödytään.

– Sterilisaatiolla tavoitellaan ainoastaan raskaudenehkäisyä. Joku toinen vaihtoehto voi antaa samanlaisen ehkäisytehon, mutta hoitaa samalla esimerkiksi runsaita kuukautisia tai kuukautiskipuja.

Toimenpide tehdään ohuella tähystimellä, jossa on kamera. Tähystin viedään kohtuun emättimen kautta nestevirtauksen avulla. Kun saadaan hyvä näkyvyys munatorven aukkoihin, kumpaankin munanjohtimeen asetetaan niin sanotut Essure-titaanispiraalit. Spiraalien sisälle kasvaa kolmen kuukauden aikana munanjohtimet sulkevaa kudosta.

– Mikroimplanttien asetus ei vaadi nukutusta, pari kolme tuntia ennen toimenpidettä otettu kipulääkitys riittää.

Sterilisaatio kestää kahdeksasta viiteentoista minuuttia, ja potilasta seurataan sen jälkeen poliklinikassa puoli tuntia. Ehkäisyvarmuus saavutetaan noin kolmen kuukauden kuluttua sterilisaatiosta. Sitä ennen käytetään lisäehkäisyä.

– Kolmen kuukauden kuluttua ultraäänellä tarkistetaan, ovatko spiraalit paikoillaan.

Aikailu pahasta

Pikasterilisaation yleisin haitta on kipu. Sen mittaamiseen on Hyvinkäällä käytetty kipujanaa, jossa potilas saa arvioida tuntemaansa kipua lähes olemattomasta ykkösestä sietämättömään kymppiin saakka.

– Useimmiten toimenpiteen kivuliaisuudeksi on arvioitu 2 tai 3.

Kivuilta välttyäkseen potilas ottaa ennakkoon kahta erilaista kipulääkettä. Lääke vähentää samalla kohdun ja munatorvien supistelutaipumusta ja on siten oleellinen toimenpiteen onnistumisessa.

– Nopeus todella on koko pikasterilisaation avaintekijä. Jos kohtu ja munatorvet alkavat supistella voimakkaasti, toimenpide joudutaan keskeyttämään.

Kaikille polikliininen sterilisaatio ei sovi. Sektiolla eli keisarileikkauksella synnyttäneiden tai synnyttämättömien naisten kohdunkaula voi olla liian tiukka, jotta tähystys onnistuisi. Toiseen ryhmään kuuluvat ne, joilla sisäsynnyttimissä on anatomisia poikkeavuuksia.

Sopii iäkkäämmillekin

Hyvinkään sairaalassa polikliinistä tähystyskirurgiaa on käytetty myös synnytyselinten kystien ja polyyppien poistoon sekä vaikeisiin kierukan poistoihin. Vuotohäiriöiden diagnostiikassa siitä on myös apua.

– Vuotohäiriöpotilas saattaa näin saada hyvinkin nopean hoidon ongelmaansa. Jos kamera osoittaa vuodon syyksi polyypin, se on helppo nipsaista samalla kertaa irti joko saksilla tai sähköisesti.

Ikärajaa pikakirurgialle ei ole: sopiiko menetelmä siis iäkkäämmillekin naisille?

– Periaatteessa kyllä. Tosin mitä kauemmin kuukautisten loppumisesta on, sitä tiukemmaksi käy kohdunsuu. Yllättävän helposti olemme kuitenkin onnistuneet hoitamaan myös vanhempia naisia, Ritva Hurskainen mainitsee.

Essi Kähkönen/ Hyvä Terveys

LUE LISÄÄ:

Mitä seurauksia sterilisaatiosta?

Naisen sterilisaatio