Jos uni ei tule, kannattaa nousta ylös mieluummin kuin jäädä sänkyyn pyörimään.

Yleensä totta. Sinänsä ei ole vaaraa, vaikka jäisikin vuoteeseen ja pitäisi vain silmiä kiinni: kyllä sekin rentouttaa. Mikäli valvominen alkaa ahdistaa, kannattaa ilman muuta laittaa valot ja vaikka lukea jotakin. Silloin voi olla hyvä myös nousta ja vaihtaa huonetta, ettei häiritsisi vieressä nukkuvan unta. Lämpöisen vesilasillisen juominen saattaa auttaa unen saantia.

Jos syö illalla raskaasti, näkee helpommin painajaisia.

Totta. Vatsahappojen eritys laskee yön aikana, joten ruoka ei yksinkertaisesti imeydy yhtä hyvin kuin päivällä. Silloin nukkuu levottomasti ja näkee helposti painajaisia. Eli illalla ei syödä raskaasti vaan nautitaan hyvin kevyt iltapala, joka sisältää hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja.

Lääkkeet lisäävät painajaisia.

Kyllä. Etenkin joillakin verenpainelääkkeillä on tällainen taipumus. Painajaisia voi tulla myös vieroitusoireina silloin, jos lopettaa äkillisesti pitkäaikaisen nukahtamislääkkeiden käytön.

Humala lisää kuorsaamista.

Totta. Kuka hyvänsä kuorsaa, jos on juonut paljon alkoholia.

Ylipainoiset kuorsaavat enemmän kuin hoikat.

Totta. Kuorsausta lisää paksukaulaisuus, suuri vyötärönympärys ja runsas leuanalusrasvan määrä.

Unissakävelijää ei saa herättää.

Kyllä saa muttei tarvitse. Kävelijällä voi olla vaikeuksia saada uudestaan unen päästä kiinni, jos hän herätessään vaikkapa pelästyy. Viisainta on vain saatella kävelijä takaisin sänkyyn, vaikkei varovainen herättäminenkään ole vaarallista.

Rakon pitää kestää ilman vessakäyntejä yön yli.

Ei tarvitse. On täysin normaalia käydä vessassa parikin kertaa yössä, jos sen jälkeen onnistuu nukahtamaan nopeasti uudelleen. Jos nukahtaminen on vaikeaa, seurauksena on jatkuva univaje haittoineen. Uniapnean mahdollisuus pitää tutkia, jos aikuinen joutuu käymään vessassa joka yö 3–4 kertaa.

Yövalo on haitaksi lapsen silmille.

Tarua. Siitä ei ole mitään näyttöä. Hyvin kirkas ja suoraan silmiin osoittava valo mahdollisesti kuivattaa silmiä, mutta pieni hämärä yövalo käy hyvin. Voi olla, että melatoniinia eli pimeähormonia erittyy hiukan vähemmän yövalossa, mutta haittaa siitä ei ole. Toki olisi hyvä, että lapsi tottuisi nukkumaan ihan pimeässäkin. Hänelle voi vaikka pitää aluksi hämärää valoa ja sammuttaa sen sitten, kun hän on nukahtanut.

Ei ole. Kyseessä ovat useimmiten nukahtamis- tai heräämishetkeen liittyvät harhat, jotka voivat olla hyvin ahdistavia ja todentuntuisia. Narkolepsiaa eli pakonomaista kohtauksittaista nukahtelua potevat kertovat usein tällaisista kokemuksista. Harhojen taustalla voi olla myös ankara väsymys tai joskus myös jokin mielenterveyden häiriö.

Vastaajana unitutkija, neurologian dosentti Markku Partinen.

LUE LISÄÄ:

painajaisista

väsymyksen voittamisesta

kuorsaamisesta

Hyvä terveys/Tarja Hirvasnoro