Yksi tuntee unissaan olevansa kuin elokuvissa, näkee paljon kaikenlaista kiehtovaa. Toisen unet ovat yksitoikkoisia, tuskin niitä muistaakaan.

– Unielämäänsä voi monipuolistaa ja rikastuttaa. Se tapahtuu, kun kiinnostuu itsestään ja muista ihmisistä, inhimillisyydestä yleensä, ja kun hyväksyy sen, että elämässä tapahtuu monenlaista, sanoo psykologi ja psykoanalyytikko Leena Klockars.

Unien vilkastumisen hän selittää johtuvan siitä, että osa päivän tapahtumista tulee uniin niin sanottuina päiväjäänteinä. Oma yksilöllisyys määrää, minkälaisia nämä unien jatkokäsittelyyn siirtyvät tapahtumat ovat. Aina ne kuitenkin ovat tunnepitoisia, mutta tunne voi olla mikä vain mukavasta pelottavaan. Päiväjäänteet voivat myös ilmetä hyvinkin tuntemattomassa muodossa, vaikkapa vain pieninä unen sivujuonteina.

– Kun terapiassa puhutaan unista, yhtymäkohta arkeen löytyy yleensä aina, Klockars sanoo.

Uhat hallintaan

Unennäköä neurotieteen ja kognitiivisen psykologian näkökulmasta tutkiva psykologian professori Antti Revonsuo on osittain samaa mieltä.

– Unien näkeminen kuuluu ilmeisesti ihmisen biologiseen olemukseen, sillä ihmiset näkevät unia kaikissa kulttuureissa ja täysin automaattisesti. Unien näkemistä ei tarvitse lapsille opettaa, hän sanoo.

– Keskustelemme unissa toisten uni-ihmisten kanssa, eikä meillä ole aavistustakaan siitä, mitä he aikovat sanoa tai tehdä, vaikka he ovat oman mielemme tuotteita.

Revonsuon mielestä unissa esiintyvät tunteet ovat enimmäkseen negatiivisia. Näin on, koska unennäkö pohjaa ihmisen evoluutioon. Tämän tutkimiseksi Revonsuo on kehittänyt niin sanotun uhkasimulaatioteorian.

– Unen perimmäisiin tehtäviin kuuluu opettaa selviytymään mahdollisista uhista. Uni treenaa meitä tulevaisuutta varten siltä varalta, että jokin uhista sattuu toteutumaan, hän selittää teoriaansa.

Unista Revonsuon erikoisalaa ovat painajaiset. Niissä yleisintä ainesta ovat takaa-ajo, hyökkäys, kaatuminen, lapsilla yksinjääminen ja eksyminen. Nämä kaikki ovat olleet hengenvaarallisia tilanteita ihmisen alkuhistoriassa, kun vielä elettiin luonnon ehdoilla.

Yliedustettuja unien uhkakuvia ovat putoamiset.

– Ehkä siksi, että ne todennäköisesti ovat vanhempia kuin ihmislaji. Homo sapiensin edeltäjät nukkuivat puissa, koska se oli turvallisinta. Puusta putoaminen tiesi joutumista pimeässä pedon ateriaksi.

Tästä on jäänyt kaikuja nykyihmisenkin reaktioihin. Putoamisunesta säpsähtää nukahtamisvaiheessa herkästi hereille, koska sisäinen apinamme on silloin valppaana.

Tutki unen tunteita

Kun psykoanalyysissa tutkitaan putoamisunia tai unia yleensä, niitä lähestytään yksilön oman elämän ja tunteiden kautta.

– Mietitään, onko kysymyksessä ehkä putoaminen unelmista maan pinnalle. Se voi selvitä, kun vielä muistelee, onko hiljan kokenut vaikkapa pettymyksen, jonka käsittely ajatuksissa ja tunteiden tasolla on kesken, Leena Klockars sanoo.

Kun kuulostelee, minkälainen tunnetila unessa vallitsi, voi oppia ymmärtämään paremmin itseään. Tuoko tuore pettymys ehkä mieleen jotain aiemmin elämässä tapahtunutta ikävää? Toistuiko siinä jokin jo unohtunut, ikävä tunne?

Unien tunnetiloja on Antti Revonsuonkin mielestä hyödyllistä tutkia.

– Unet näyttävät, minkälaista tunnepitoista, tiedostamatontakin ainesta päässä liikkuu. Vain voimakkaimmat tunteet tarttuvat unennäön haaviin.

Unia kannattaa hänen, kuten Leena Klockarsinkin mielestä kirjoittaa muistiin. Silloin alkaa nähdä toistuvia teemoja ja saa selvyyttä siihen, miksi jonain tiettynä aikana pitää katsella tietynlaisia painajaisia.

Vanha pelko palaa

– Painajaiset eivät tule tyhjästä vaan ne nousevat muistiin arkistoituneista peloista. Ne aktivoituvat, jos hiljattain on esimerkiksi tapahtunut jotain, joka on nostanut pintaan vanhan trauman.

Näin voi käydä, jos vaikka raiskattu pitkienkin aikojen kuluttua näkee jotain raiskaajasta muistuttavaa. Painajaisten aktivoitumiseen riittää, että muistijälki vain välähtää mielessä. Se voi tapahtua niin nopeasti, ettei siitä ehdi tulla tietoiseksi. Tämäkin on loogista evoluution kannalta: kun näkyy pienikin vihje vihollisheimosta tai leijonasta, uni käynnistää puolustautumisharjoitukset.

Painajaisten määrä lisääntyy myös stressin alla yleensä. Silloinkin kokee itsensä uhatuksi.

– Kroppa on tilassa, joka tuntuu samalta kuin uhattuna olo, vaikka konkreettista uhkaa ei ehkä oikeasti ole. Tunnemuistista alkaa kuitenkin pulpahdella esiin mahdollisia uhan aiheuttajia.

Luovuutta tulkintaan

Leena Klockars ottaa painajaisen tapaisista, psykoanalyysissa usein puheena olevista unista esimerkin, joissa päällimmäinen tunnetila on häpeä.

– Lähes kaikki ihmiset ovat joskus unissaan vähissä vaatteissa tai alasti katuvilinässä tai muualla, missä se ei ole sopivaa. Usein tällainen vähäpukeisuus on muistuma menneestä elämästä, jostain, mikä on hävettänyt. Samoin kuin se, että unessa ollaan kahdenkeskisessä tilanteessa toisen ihmisen kanssa, mutta paikalla yksityisiä asioita näkemässä on muutakin väkeä.

Kiinnostavia näkymiä saattaa avautua, kun pohtii, miksi tällainen uni tuli uudelleen juuri nykyisessä elämänvaiheessa. Tuntuuko ehkä nytkin olevan jotain häpeämistä? Ja vielä tärkeä jatkokysymys itselle: onko häpeämiseen todella syytä ja mistä tämä häpeä oikein tulee?

Omien unien tulkinnassa Leena Klockars neuvoo muistamaan luovuuden ja vapauden. Niitä voi harjoitella uskaltautumalla miettimään, mitä kaikkea – vaikka nolostuttavaakin – unesta tulee mieleen.

– Tärkeää on antaa ajatuksissaan tilaa sille, että unen symbolisilla elementeillä voi olla monia erilaisia merkityksiä. Niitä ei pitäisi lähestyä tiukan älyllisesti vaan vapaina mielteinä.

Symboleihin ei siis pitäisi suhtautua yksioikoisesti, vaikka unientulkintaoppaat niin neuvovat, Leena Klockars sanoo.

Käärmeen kuuluu pelottaa

– Käärme ei ole unessa aina seksuaalisuuden symboli eivätkä portaat aina tarkoita astumista johonkin uuteen. Merkitykset löytyvät todennäköisemmin unennäkijän oman persoonallisuuden, unen ajankohdan ja siihen liittyvien muiden asioiden mukaan, hän sanoo.

Ihmiskunnan muinaishistorian kannalta katsottuna unen käärme tai vaikka hämähäkki on pelkästään se, miltä näyttää ja mitä reaktioita saa aikaan.

– Myrkylliset otukset merkitsivät muinoin suurta vaaraa. Ihmiskunnasta ovat luonnonvalinnan kautta karsiutuneet ne, jotka eivät niitä pelänneet. Jäljelle jääneillä elämää suojaava pelko vaikuttaa yhä myös unissa.

Joskus uni toteutuu

Sen lisäksi, että unet lisäävät itsetuntemusta, ne aivan järkiperäisestä syystä myös vähän ennustavat.

– Tämä on mahdollista, koska unet pohjaavat muun muassa näkijänsä ajatuksiin ja tunteisiin. Ne taas ainakin jonkin verran ennustavat, mitä hän tulee tekemään, Leena Klockars sanoo.

Totta kognitiivisen psykologiankin näkökulmasta. Uni ottaa aineksensa muistista. Usein aineksiin liittyy negatiivisia latauksia, joiden ympärille uni kehittyy.

– Kun on itse lähdössä lentomatkalle, näkee herkästi unta lento-onnettomuudesta, jos sellainen on samoihin aikoihin tapahtunut. Tässäkin uni esittää uhat äärimuodossa. Se opettaa valmistautumaan pahimpaan mahdolliseen, Revonsuo sanoo.

Mutta ei uni ole väylä tulevaisuuden tapahtumiin.

– Koska unia nähdään paljon, jokin niistä toteutuu tilastollisen todennäköisyyden mukaisesti, kuten lottovoitto. Silloin voi tulla voimakas tunne, että uni tiesi jotain, Revonsuo sanoo.

Näin unet koostuvat

• uniminä, unennäkijä itse, on 90 prosentissa unista
• lisäksi pari kolme muuta elollista hahmoa
• miesten unet tapahtuvat useimmiten ulkoilmaympäristössä, naisten sisätiloissa tai kotona
• seksiä on miesten unista kymmenessä prosentissa, naisten unista viidessä prosentissa
• näköaistimuksia on lähes kaikissa unissa
• kehoon liittyviä aistimuksia, kuten kosketusta, noin yhdessä unessa kymmenestä
• haju- ja makuaistimuksia yhdessä unessa sadasta
• unet ovat harvoin utuisia, eivätkä koskaan täysin epäselviä tai kaoottisia

Kun tutkit uniasi

1. opit ymmärtämään itseäsi. Kuulostele, minkälainen tunnetila unessa vallitsi.
2. kirjoita unet muistiin, niin alat nähdä niissä toistuvia teemoja.
3. mieti miksi tietty uni tuli uudelleen. Onko jokin vanha vaikea tunne taas ajankohtainen.
4. tulkitse unia luovasti, päästä mieleen niistä nousevat nolotkin ajatukset.
5. älä ota unien symboleita liian vakavasti. Ne merkitsevät eri ihmisille erilaisia asioita.

Hyvä terveys/Pirjo Helasti 6.6.2012

Lue lisää unien selittämisestä.