|
|
 torstai, 24. kesäkuuta 2010 11:40
Naapurini ja minun välillä on ollut vihaa jo useita vuosia. Nähdäkseni lähtölaukaus tälle kylmäkiskoisuudelle oli vähäinen tapahtuma, jonka jokainen normaali ihminen olisi unohtanut muutamassa päivässä. Mutta ei naapurini! Tuntuu hölmöltä, kun tervehdyksiin vastataan vain puolipakolla ja jos en minä tervehdi ensin, ei sitten tervehditä lainkaan. Poismuutto ei ole ratkaisu, mutta mikä olisi? Vanhaa juttua en haluaisi enää nostaa esille, koska sen ihan oikeasti oli pieni asia, suorastaan mitätön.
|
|
|
 perjantai, 25. kesäkuuta 2010 07:03
Kyllä nähdäkseni ainoa ja oikea tapa on nostaa se vanha juttu esiin.Koska naapurisi kantaa kaunaa siitä vieläkin..Ilman sen asian selvittämistä te tuskin saatte aikaiseksi ns.normaalia suhdetta.Ja tärkeää on se,miten jutun ottaa puheeksi elikkä miten asian esittää.Onko heti puolustuskannalla,hyökkäävä vaiko sovitteleva ja vastuunsa tunteva.Toinen voi olla niskakarvat pystyssä aluksi,kun otat asian esille,mutta kannattaa KUUNNELLA rauhallisesti,mitä toinen tahtoo sanoa,esittää kysymyksiä ja ymmärtää oma osuutensa asiaan.Näin olen itse saanut ratkaistua näitä elämän pikku ristiriitoja,toinen on yleensä rauhoittunut hetken päästä ja myöntänyt tehneensä itsekkin hölmöjä.Valitettavasti,aina näin ei kuitenkaan käy,me kun ollaan ihmiset erinlaisia persoonia.Mutta silloin voi itselleen todeta,että per..le YRITIN ainakin,olin sen verta viisas ja rohkea!Ja unohtaa ne pakolliset tervehdykset ja keskittyä omaan elämään!
|
|
|
 torstai, 22. heinäkuuta 2010 14:47
Naapuriaan voi yrittää valita muuttaessaan uuteen paikkaan, mutta mikään ei sen jälkeen takaa, ettei se ihana, mukava naapuri muuta pois, ja tilalle tuleekin joku aivan kamala kyttä.
Mielestäni naapurin kanssa ei kannata olla liian hyvissä väleissa, ettei heistä tule riesaa. Saattaa käydä niin ettei saa hetken rauhaa, kun naapuri notkuu tontin rajalla välittömästi kun menet vähänkin ulos. Jos riitaa tulee, on parempi olla välittämättä ja vaikka tervehtimättä, jos siltä tuntuu. Ei ole pakko tervehtiä ketään.
|
|
|
 maanantai, 26. heinäkuuta 2010 13:39
Kuulin juuri kauhutarinan tuttavan naapurista, joka on haastanut oikeuteen asioista, joita tuttavani ei ole tehnyt. Taitaa olla lääkityksessä puutteita. Mitä sitten jos syyttä haastetut saavatkin oikeutta, eikä heitä tuomita väkivallasta ja muista kauheuksista? Sama naapurihan heillä on jatkossakin! Kodin myyminen tuntuu olevan ainoa todellinen vaihtoehto. Kumpa ei osuisi omaan naapuriin.
|
|
|
 maanantai, 26. heinäkuuta 2010 14:29
Asuimme vuosia sitten paritalossa. Kannattaa ottaa selvää etukäteen, millaiset ne seinän takana olevat asustajat ovat. Aluksi he väittivät, että meillä on laiton sauna? Ei ollut! Savupiippu niin hajalla, että takka on käyttökiellossa??Juuri nuohottu, kaikki kunnossa. Meillä nauretaan keittiössä  Hakkaan myös kuulemma kaapin ovia niin kovasti kiinni, että heillä tippuu tavarat seiniltä? ja kaiken kukkuraksi , meillä käytetään niin paljon valkosipulia, että naapuri saa allergisia oireita!!! Pistäkää paremmaksi. Siis emme asu enää paritalossa!
|
|
|
 lauantai, 21. elokuuta 2010 09:18
meillä on myös naapureita jotka välillä tervehtivät ja sitten ovat kuin eivät näkisi. olen jopa itkenyt masennuksesta, niin pahalta se tuntui. En ikänä olisi kuvitellut että niin vaikeaa on tulla toimeen kun samalla kadulla asutaan jo pian 10 vuotta.Olen toivonut pois muuttoa, mutta eihän se niin helppoa ole. neuvoksi voi antaa sen että jotkut ovat vaikeita ihmisiä eikä asioiden vatvominenkaan auta (olen yrittänyt aikanaaan sitäkin)heistä vain täytyy pysyä kauempana. nykyään elän omia asioitani enkä taatusti ajattele mitä ympärillä tapahtuu.pääasia että elämme rauhassa kotona.ei voi olla niin että jokin ulkoinen seikka alkaa dominoimaan elämää ja ihminen kokee itsensä voimattomaksi uhriksi.
jos joku tarvitsee apua, niin olemme melkein ekat sitä tarjoamaan. mutta yks lysti jos jollakin on huono päivä, ei tervehdi ja on yrmeä. pitäköön elämänsä 
|
|
|
 torstai, 2. syyskuuta 2010 12:15
Lapset, koirat, kissat, ruohonleikkurit, mopot, tiellä hurjsteleva nuoriso, elämisen äänet, uunin/sauna lämmityssavut, naapurin tupakointi... lista on loputon mikä naapuria ärsyttää..
Ihmiset luulee että oma tapa elää on ainut oikea, ja kun naapuri ei elä niin kuin itse, se on vähintään omituinen.. tai siitä pitää tehdä ilmoituksia poliisille, puhua p...kaa kylillä jne..
Paras olisi asua korvessa - karhujen kaverina!
nimi. kyllästynyt
|
|
|
 perjantai, 3. syyskuuta 2010 14:55
Autojen pysäköinti, pihan hoito, sadevesien valuminen... näitä aiheita naapurivihaan riittää. En silti ole erakoksi metsään muuttamassa. Haluan olla lähellä palveluita, jo lastenkin takia koulumatkat ja kaverit tärkeitä.
Pitää kai kovettaa sielunsa niin, ettei naapureiden vihanpito ja huomauttelut vaikuta.
Nimim. siivosti elävä
|
|
|
 maanantai, 13. helmikuuta 2012 09:26
Vaikka tämä onkin vanha ketju,vastaan silti.Itse asun pienkerrostalossa ja muut naapurini ovat ihan mukavia,mutta viimekesänä sain alakertaani uuden naapurin jonka kans sarvet kolahti heti. Ystävällisesti toivotin hänet tervetulleeksi parvekkeeni kautta,hänen pihansa on alapuolellani ja hän oli siellä. Hänen köynnöksensä kasvoi mun makkarin ikkunan takana,josta puhuimme,sitten kerran kuulin kuinka hän puhui sen leikkaamisesta,harmittelin mielessäni asiaa ja päästin köynnöksen irti jolloin se putosi alas. Olin sitonut sen ikkunani koukkuihin,enkä saanut ikkunaani kiinni. Siitä alkoi hulabaloo,tuli kaikki asiat,olen kuulemma kiusannut häntä,heittänyt paskaa hänen pihalleen,yms. Hänellä on tapana pitää tv:tä kamalan suurella josta huomautin,sain uhkauskirjeen,johonn vastasin. Tilanne jatkui kuukausia,otin yhteyttä isännöitsijään,hän puuttuikin asiaan,tilanne rauhoittui mut kytee kaiken aikaa. Eilen hän taas piti tv:tä suurella jolloin lisäsin omani ääntä,että kuulen mitä sieltä tulee. Hän lisäsi myös,jolloin laitoin radion suuremmalle vain 3-4 sekunniksi,jolloin hän protestoi koko illan huudattamalla tv:tä isolla ja pienellä!! Ja metelöi muutenkin siirrellen huonekaluja yms.
Miten joku 60v voi olla noin lapsellinen ja omavaltainen? Elämä on uuvuttavaa jatkuvan häirinnän takia,itse tykkään kotirauhasta,en häiritse ketään koskaan ja tulen toimeen mitä erilaisimpien ihmisten kanssa.Paitsi hänen.Hän haukkui minut sairaaksi ja hulluksi kerran törmättyämme pihalla,yritin keskustella hänen kans sopuisasti,ei onnistunut.
Otanko taas yhteyttä isännöitsijään,huoh...
t.väsynyt naapuri
|
|
|
 keskiviikko, 15. helmikuuta 2012 12:57
Löytyiskö helposti vastaavaa asuntoa jostain läheltä? Pääsisi tuhlaamasta energiaa loputtomaan suohon.
|